tiistai 31. joulukuuta 2013

Uuden vuoden lupaus

Kuva Dan Moyle
Kuten eilen kerroin, aion tehdä uudenvuoden lupauksen. Yleensähän näitä tehdään joulun jälkeisessä morkkiksen tilassa tai eräänlaisessa turvallisuuden harhassa kun lupaus (joka yleensä sisältää muutoksen) lunastetaan joskus myöhemmin, eikä sen lausuminen vaadi sillä hetkellä sen kummempia ponnisteluja.

En tee ehkä ihan sieltä perinteisemmästä päästä olevaa lupausta kuntokuurista, tipattomasta tammikuusta tai muusta vastaavasta.

Aion tehostaa suunnitelmallisuuttani ja ennakoimiskykyäni mitä tulee rahan käyttöön ja kulutukseen.

Yllä oleva on hienompi tapa ilmaista se että tulen keskittämään kaiken kulutukseni ja käyttämään ns. rahapäiviä ja rahattomia päiviä. Kulutusvapaita päiviä pyrin saamaan vuoden aikana kerättyä 120. Noin kolmasosa kaikista päivistä siis.

Riippuen täysin mistä näkövinkkelistä asiaa katsoo, tuo voi tuntua itsestäänselvyydeltä tai mahdottomuudelta. Olemme kaikki erilaisia rahan käyttäjiä.

Säännöt ovat selkeät: Jokainen päivä jonka aikana käytän rahaa, on kulutuspäivä. On kulutus sitten laskujen maksua, työpaikkalounastelua tai lisätöihin liittyvää rahankäyttöä. Teen taulukon jonka avulla seuraan miten paljon rahavapaita päiviä kertyy.

Todennäköisesti en kovin kauas tuosta määrästä ole jäänyt kuluneena vuonnakaan. Kuitenkin, ajatus on entistä tarkemmin suunnitella esim. ruokaostokset ja ketjuttaa asioinnit samoille päiville. Kunhan urakka pääsee alkuun, on heräteostoksien tekemisen riski entistä pienempi.

Saan lisäksi tarkempaa informaatiota omasta rahan käytöstäni kun huomaan onko tällaisen toteutus haasteellista vai sujuuko se itsestään.

Oikein mahtavaa uuden vuoden aattoa kaikille, missä ikinä sen vietättekään!! Palataan asiaan ensi vuonna!

maanantai 30. joulukuuta 2013

Uuden vuoden juhlinta

Kuva Comrade Foot
Uuden vuoden juhlinta menee itsellä todennäköisesti erittäin vaatimattomissa tunnelmissa.

Utelin lapselta, mitä tämä haluaisi tehdä. Parin vuoden ajan on ollut vakaasti sitä mieltä että ilotulitusta ei halua enää koskaan kokea, sen verran karmaisevan paniikin natiaisena sai kaupungin ilotulituksessa. Ilotulituskielto kuulemma pätee yhä.
Ei sillä, omia raketteja en todellakaan olisi ostanut, eli niihin ei rahaa laiteta.

Tähtisadetikkuja sentään ostaisin, niitä on kiva taitella ja heittää puun oksille roikkumaan. Tämäkin on lapsen mielestä huono ajatus, hän kun pelkää tulta ja emmehän halua uuden vuoden aattoyötä viettää pelossa että kodin viereinen puu syttyy palamaan ja sytyttää kaiken muunkin tuleen.

Kysyin, haluaisiko lapsukainen syödä aattona nakkeja ja perunasalaattia. Ei. Nakkeja ja kermaperunoita? Ei. Ei sitten.

Uuden vuoden juhlinnan hinnaksi taitaa tulla noin 4€, jolla saa sipsipussin ja limsapullon. Varsin kohtuullista.

Joulun ohella vuoden vaihtuminen merkitsee joitain perinteitä mitä tulee televisio-ohjelmiin. Yleltä tulee ykköseltä Illallinen yhdelle klo 14.40, jota katsotaan joka vuosi vähintään toisella silmällä. Senaatintorilla vietetään vuoden vaihtumisen juhlia, joita pääsee katsomaan samalta kanavalta klo 23. Mäkihyppy taitaa kuulua myös tähän aikaan vuosittain, itse en kylläkään urheilua seuraa mutta mennee monelle perinteestä katsoa maailmancupia.
Sirkusohjelmat ovat yleensä kuuluneet välipäivien ja vuodenvaihteen ohjelmistoon, nyt ei taida aattona tuollaista ohjelmaa tullakaan.. Olisi ollut kiva katsoa joku Cirque de Soleilin esityksistä.

Mennään tämäkin juhla yhtä lailla onnistuneesti pikkubudjetilla kuin joulu. Kuitenkin vielä huomenna, uuden vuoden aattona julkaisen oman uuden vuoden lupaukseni. Tammikuussa vähennän postaustahtia.

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Opintolaina

Olen luvannut julkaista opintolainaan liittyvää informaatiota ja nyt sen teen. Kulutusluottojen maksun ohellahan olen maksanut opintolainaa, todennäköisesti vuodesta 2009 alkaen. En paljon ole kiinnittänyt koko opintolainaan huomiota, sen on lähtenyt suoraveloituksena tililtä ja hyvin hiljalleen pienentynyt. Pari kertaa olen pyytänyt lyhennyssumman suurentamista, mutta tähän ei kuitenkaan ole lähdetty. Onpa rahalle ollut muitakin käyttökohteita, suuremmilla koroilla varustettuja velkoja.
Nyt on kuitenkin myös opintolaina otettu tähtäimeen ja suhteellisen pian, ensi syksynä / loppuvuodesta lukitaan tähtäin ja aletaan opintovelkojen tarkka-ampuminen.

Eräänlaista tähtäämistä tämäkin. Kuva Teemu Mäntynen

Alla olevassa erittelyssä näkyy opintolainan lyhennysaikataulu nykyisellä suunnitelmalla. Noin suunnilleen. Korkokantahan voi muuttua ajan saatossa, kuitenkin sen vaikutus näin pieneen summaan on melko olematon.

Velkaa jäljellä tällä hetkellä 5043,83€.
Vuoden 2014 lopussa  €4,568.42
Vuoden 2015 lopussa  €4,083.89
Vuoden 2016 lopussa  €3,590.08
Vuoden 2017 lopussa €3,086.81
Vuoden 2018 lopussa €2,573.89
Vuoden 2019 lopussa €2,051.13
Vuoden 2020 lopussa €1,518.36
Vuoden 2021 lopussa€975.38
Vuoden 2022 lopussa €421.99
Vuoden 2023 syyskuun lopussa 0€.

Huh. 117 kuukautta maksuohjelman mukaisia lyhennyksiä jäljellä. Näin ei kuitenkaan tule asianlaita olemaan. Kun muut velat on hoidettu, alkaa opintolainan lyhentäminen rivakammin. Tämän hetken ajatus on että hoidan sen nopeasti loppuun saakka. Voi kuitenkin olla että koen jossakin vaiheessa tärkeämmäksi painottaa asuntolainan lisälyhentämistä, koska siihen korkovaikutukset ovat luonnollisesti merkittävämmät.

Vuonna 2014 aion tehdä vähintään yhden ylimääräisen lyhennyksen opintolainaan. Tämä ei-niin-merkittävä tavoite johtuu siitä, että ensisijaisesti haluan eroon yhdistelylainasta. Tämän yhden lisälyhennyksen listasin tavoitteekseni vuodelle 2014 vain, koska olisi kiva lähteä seuraavalle vuodelle siten että opintolainasta olisi rikottu 4500 euron raja.

Nettipankin mukaan opintolainaa on nostettu yhteensä 7029,45€. Tämä kaiketi sisältää puolivuotisia korkoja jotka on lisätty pääomaan opintojen aikana. Ehkä. Joka tapauksessa laina on hiljakseen kutistunut parilla tonnilla vuosien aikana. Jotain hyvääkin sentään. Laina-aika tuossa lyhenee merkittävästi kun lyhennyksen summaa nostaa, sekin on tietysti hyvä puoli.

Noin. Nyt tiedätte mikä on lähtökohtana sitten kun kulutusluotot on kuitattu ja lähden purkamaan ammattiin valmistumiseni kustannuksia.

lauantai 28. joulukuuta 2013

Pankkitunnuksia ei tarvitse enää tuhlata!

S-Pankin mobiilipankin näkymä.
Olen tässä jonkun aikaa jo käyttänyt verkkopankkia perinteisen tietokonekäyttiksen lisäksi mobiiliversioina.

Pankkien tunnuslukulistat saattoivat kulua aiemmin nopeastikin, kun saatoin päivittäin käydä katsomassa onko lisätöistä maksettuja palkkoja tullut tilille.

Danske Bankin mobiiliversion näkymä.
Ensimmäisenä otin käyttöön Nordean pankin, sitten DanskeBankin ja viimeiseksi S-Pankin mobiiliversion.

Nordealla käytän oikeastaan vain saldon katseluun tuota, laskujen maksu tuntuu helpommalta näppistä käyttäen.

Danskella käytän mobiilisti kahta eri versiota. Kännykkällä tarkistan oikeastaan vain tilin saldon. Tablettikoneella sen sijaan on erittäin koukuttavat ja monipuoliset käyttömahdollisuudet. Danske muutti hiljattain pankin näkymää siten että jokaisen tilitapahtuman pystyy jakamaan kategorioihin, jotka halutessaan saa näkyviin erivärisinä palkkeina. Näkyviin saa haluamansa ajanjakson tulot ja menot, tai vain jomman kumman. Omia tuloja ja menoja on erittäin näppärä seurata. Itse pankissa on paljon sellaista mistä en pidä, mutta verkkopankkiominaisuuksiltaan se on paras mitä olen käyttänyt.

Nordean mobiilipankin näkymä.
S-Pankki on uusin tuttavuus. Myös se yllätti positiivisesti, sillä pankkitoimintojen lisäksi samalla sovelluksella saa ajankohtaiset tiedot bonuskertymistä.

Kaikkien näiden parhain puoli on siinä, että pankkiin pääsee kirjautumaan ilman verkkopankkitunnuksia. Kun ensimmäisellä kerralla kirjautuu tunnuksien avulla, jatkossa riittää asiakastunnus ja itse valittu salasana. Maksuja tehdessä tunnuksia tarvitsee, mutta jos käy usein tarkastamassa saldon / tilitapahtumat, pärjää ilman.
Itse koen nämä todella hyviksi ja näppäriksi toiminnoiksi, pankkitunnukset saavat olla kotona turvassa, ja tilin saldot näen nopeammin kuin perinteisellä verkkopankkikirjautumisella!

perjantai 27. joulukuuta 2013

Kulutusähky, Tavarataivas ja Alehysteria

Kulutusähky. Hieno sana. Oletko sinä kulutusähkyssä joulun jälkimainingeissa? Moni on. Lähes joka kodissa on joku, joka on ajatellut ääneen tai itsekseen että onneksi joulu on ohi. Tavarapaljoutta manataan vaikka itse on oltu osallisina sen luomisessa. Saamme kuitenkin heti uuden syyn kirmata kaupoille kun joulun jälkeiset alennusmyynnit alkavat.

Ennen kuin lähdet alekierrokselle, suosittelen seuraavaa. Katso Yle Areenasta suomalainen dokumentti nimeltä Tavarataivas. Tällä tietoa sen voi katsoa 6.1.2014 saakka. Dokumentti kertoo miehestä joka laittaa kaiken omaisuutensa varastoon, ja vuoden ajan toimii siten että saa hakea yhden tavaran päivässä varastosta pois. Erittäin mielenkiintoinen lähestymistapa tavaraan. Mitä ihminen tarvitsee ja mikä on jotain mihin liittyy vain halu?

Päivitys 3/2017: Tavarataivas oli idealtaan sen verran hauska että se poiki tv-sarjan Riisutut jota esitetään keväällä 2017 televiossa.

Voit katsoa trailerin dokumentista alla.

 

Alennusmyynnit eivät ole paha asia jos niitä käyttää oikein. Jokaisessa alessa myydään huokeaan hintaan sesonkituotteita, jonka aika on joko menossa tai mennyt ohitse. Nyt esimerkiksi kannattaa tehdä ensi jouluun liittyviä hankintoja. Jos tietää että nykyinen muovikuusi kestä enää vaan uusi tarvitaan ensi vuodeksi, sen saa todennäköisesti huomattavasti edullisemmin nyt. Joulukoristeet ja -valot lähtevät puoleen hintaan tai halvemmallakin.
Suurin virhe on lähteä kaupoille kukkaro ladattuna mutta mieli täysin tietämättömänä siitä mitä lähtee ostamaan. Parasta on tehdä etukäteen lista asioista joita voisi ostaa jos sattuu hyvän diilin löytämään. Sen mitä suunnittelee etukäteen saa ostaa, muuta ei.

Kivijalkakauppojen rinnalla nettikauppa loistaa ja kasvaa vuosi vuodelta. Netin kautta saa melkoiset alennukset myös, tosin ostamisen kynnys saattaa olla monelle matalampi. Sama juttu pätee nettiosteluun kuin muuhunkin ostamiseen; tee lista etukäteen, vasta sitten kannattaa lähteä surffailemaan. Niinkin yksinkertainen toimenpide vähentää hutiostoksien tekemistä.
Sähköpostiini on kilahdellut monenlaisia aleilmoituksia jo tässä aamupäivän aikana. Yksi lähettäjistä on Ostohyvitys (päivitys 2017: nykyään Bonusway), palvelu jonka kautta ostoksia tehdessään Ostohyvitys saa myynneistä komission jonka se jakaa ostajan kanssa. Kyseessä on siis ns. Cashback-palvelu tai sivusto. Ajatuksena on että mitä enemmän hoidat ostoksiasi (vaatteet, hotellit, matkustaminen, elokuvat, musiikki, pelit jne.) palvelun kautta sen enemmän saat rahaa takaisin itsellesi. Rahan kerääminen koukuttaa ja voi tehdä sen että ostaa enemmän kuin mitä on ajatellut, vain että saisi cashbackia itselleen. Maltilla käyttäen palvelu on ihan ok. Jos joka tapauksessa tilaisin pitsan netin kautta, miksi en sitten saisi siitä alennusta samalla? Omalle hyvitystilille kertyneet rahat voi siirtää pankkitilille kun rahaa on kertynyt vähintään 15€. Riippuen minkälaisia ostoksia tekee, se voi kertyä hiljakseen, tai esim. hotellivarauksista hyvinkin nopeasti. 

Jos haluat kokeilla palvelua, voit siirtyä suosittelulinkkini kautta ja rekisteröityä sivuston käyttäjäksi (Tästä Bonuswayn sivulle) (Ent. Ostohyvitys). Palvelun käyttäjä voi toimia ns. suosittelijana. Suosittelija saa uuden ihmisen tuomisesta palvelun piiriin pienen kiitoksen. Tämä on tätä nykyajan markkinointia, joka tulee yleistymään sitä enemmän mitä enemmän nettikauppa jyrää tavallisia liikkeitä. Ihmiset suosittelevat tuotteita / liikkeitä muille ihmisille ja saavat toteutuneista kaupoista kiitoksen/komission.

Sain yllättäen joululahjaksi kirjekuoren. Sellaisen kahisevan kuoren. Olen miettinyt miten ja mihin käyttäisin lahjan. Parissa nettikaupassa olen käynyt jo kassalla asti, kunnes olen peruuttanut ostokset. Tuo ylimääräinen raha olisi kiva suunnata johonkin mitä itse tarvin. Tai haluan. Minulla on vapaus ostaa itselleni sellainen lahja jota arvostan. Kuitenkin, huomaan sen olevan hyvin vaikeaa. Pitäisikö käyttää tuo raha velanmaksuun? Sillä en välttämättä tarvitse mitään, enkä tiedä olenko tällä hetkellä asemassa jossa kannattaisi tehdä puhtaasti haluun perustuvaa ostosta.  Lahjan antaja ei kuitenkaan välttämättä ajatellut että tavallaan maksaisi puolestani velkojani, sillä niinhän se olisi jos Visalle siirtäisin summan..
Sen tiedän että kaupoista pysyn kaukana, sillä en halua tehdä ostoksia joiden haluamisestakaan en tiennyt mitään ennen kuin alennuskyltit näin. Ainoa joulualeen liittyvä artikkeli on glögi, jota ostan joskus loppiaisen jälkeen useita litroja, myyntihinta kun on jopa 20snt/ltr ja säilyvyyttä on ensi jouluun.

Lähditkö sinä alennusmyynteihin? Kiersitkö kauppoja jalkaisin vai netissä? Mihin tai miten minun kannattaisi käyttää lahjaraha (100€), jota en todella osannut odottaa etukäteen?

torstai 26. joulukuuta 2013

Paljonko painaa painettu sana?



Jännä, miten kirjoitettu teksti on niin ehdotonta. Ihmisen kanssa keskustellessa äänenpaino ja -sävy, ilme- ja elekieli tuovat niin paljon lisää syvyyttä kommunikaatioon että itse sanoille jää pienempi arvo; viesti koostuu monesta kerroksesta.

Jos kirjoitan jotakin tähän blogiin, se muuttuu melko ehdottomaksi. Sen hetken totuudeksi. Kirjoituksen näkökulma ja hetken mielentila muovaavat ajatuksen sanoiksi. Ja yleensä tuo ajatus on moniulotteisempi kuin ne sanat joihin sen yrittää vangita.

Kun katselen tämän blogin kokonaisuudesta yksittäisiä tekstejä, löydän sieltä kohtia jotka ovat peräti ristiriidassa keskenään. Kuitenkin, pystyn samaistumaan ja edelleen allekirjoittamaan kaikki ne asiat jotka on tänne vangittu.

Pari esimerkkiä.

1. Muun muassa blogin historian toisessa tekstissä kirjoitin että lisätulot eivät ole yhtä tärkeitä kuin menojen pienentäminen. Näin olen mielestäni muuallakin sanonut. Ehkä useammin olen väittänyt että omassa tarinassani tärkeämpää roolia on esittänyt nimenomaan lisätulojen hankkiminen
Silloin kun olen kirjoittanut menojen pienentämisen olevan tärkeämpää, olen ehkä halunnut niin uskotella itselleni. Oikeastihan talouteni on melko nuukasti elävä, osin pakon sanelemana, osin mm. kierrätysideologian kannatuksen vuoksi. Menot on pienennetty vuosia sitten säästöliekille niiltä osin kuin Niksipirkka -tyyppisillä ratkaisuilla on mahdollista. Olotilani velkahelvetin keskellä on ollut välillä eittämättä surkea, ja jos olen tuon olotilan läpi katsasteltuna tehnyt edes jotakin oikein, on se ollut nimenomaan tuo karsiminen menoista. Näin, koska lisätöiden tuomat tulot eivät olleet pelastaneet velalta tuolloin.
Kun mielentilani viime ajat oman talouteni suhteen on ollut seesteisempi / tyytyväisempi, koen että nimenomaan lisäraha on mahdollistanut nopemman velanmaksun. Tälläkin hetkellä haluan kerätä juuri niin monta lisäeuroa kuin vain mahdollista, että saan velkani äkkiä kuihtumaan.
Toisaalta, jos vaikka menisin ja rakastuisin tulisesti, en ehkä kokisi minkäänlaista tarvetta tehdä mitään ylimääräistä työtä vapaa-ajallani, ja olisin tyytyväinen siihen että normipalkallani saisin talouteni pyörimään ja velan maksettua, joskin hitaammalla tahdilla.

2. Toinen asia mikä pisti omaan silmään on se, että olen kirjoittanut toisaalta olevani kulutushysterian aikakaudella kasvanut lapsi, jonka vanhemmat ovat (tietämättään) totuttaneet ajatukseen että tavaran ostamisen olevan normaalia ja kaikin puolin hyväksyttävää. Toisaalta olen kirjoittanut (nyt en ole ihan varma, tämä voi olla jossain luonnosvaiheen tekstissäkin) että oman ostamiseni osatekijänä on ollut kokemukseni siitä, että en koskaan saanut mitään.
Ysäriajan laman jälkeen teknologia kehittyi hurjan nopeasti, puhelimet ja tietokoneet yleistyivät ja valtasivat kodit. Oma perheeni ei mikään rikas ollut. Perusasiat löytyivät, ja sitä mukaa kun vempeleet olivat jokapäiväisiä, löytyivät ne meiltäkin. Ei kuitenkaan koskaan kaveripiirin ensimmäisten joukossa. Eikä oikeastaan koskaan uutena vaan käytettynä.
Ymmärrän siis sen että olen kasvanut yhteiskunnassa joka on kehittynyt ja kasvanut valtavasti, myös tavaran määrässä. Ymmärrän myös sen ajatuksen että olen kokenut olevani tietyllä tavalla vähäosainen ja että tätä ajatusta olen ehkä kompensoinut aikuisiällä ostamalla spontaanisti koska "nyt saan omistaa uutta ja hienoa".

 Perspektiivi vaikuttaa näköjään aika paljon siihen mitä kirjoittaa.

Miten paljon se painettu sana sitten painaa, kysyy otsikkokin?

Kirjoittamisen hetkellä se painaa paljon. Eniten. Välillä lienee hyvä ottaa tarkasteluun vanhempaa painettua sanaa, että voi tarpeen vaatiessa luoda nahkansa, ilmoittaa uudistuneet kantansa ja antaa niiden painaa eniten.

************************
 
Jatkossa blogissa navigointi on osin helpompaa, kun jokaisen postauksen jälkeen saat ehdotuksia muista kirjoituksista, joita lukea. Mitä enemmän tekstiä tänne syntyy sen vaikeampi on aikajanalta mitään etsiä.
Ajan kanssa ehdotetut tekstit kaiketi nivoutuvat niin että postauksen aihepiiriin liittyviä tekstejä ehdotetaan sen lopussa. Aion tässä työskennellä tekstien tagien parissa, selkeyttää ja jäsennellä uusiksi. Vaikutusta taitaa olla myös sillä, onko postauksessa kuva vai ei, ainakin pikainen tutustuminen näytti niin että kuvattomista teksteistä saa suosituksen vain toisiin kuvattomiin teksteihin. Täytynee lisätä kuva pikkuhiljaa kaikkiin postauksiin.

Jos joku sattui jouluna lukemaan blogia ja havaitsi kummallisuuksia, johtui se siitä että tuhosin vahingossa blogin ulkoasun, kun yritin päivittää sitä toisenlaiseen. Lopputulos oli katastrofi, ja yritin palauttaa sen niin lähelle entistä kun sain. Jatkossa otan varmuuskopion pohjasta jos muutosinspiraatio vielä iskee.

maanantai 23. joulukuuta 2013

Mitä maksaa velkaisen joulu?

Marraskuussa haastoin itseni tekemään joululahjoista listan. Ajatuksena se, että kaupoissa miettimisen ja heräteostosten sijaan miettisin etukäteen, valikoimia näkemättä, mitä kenellekin hankkisin.

Katastrofi vältettiin kaikin puolin ja ostostelu meni mallikkaasti. Omalle lapselle tuli ostettua useampia lahjoja, kolmelle lähipiirin lapselle yhdet lahjat. Lisäksi tulee kahdelle teini-ikäiselle lähisukulaiselle suklaata ja rahalahjat, kuten olivat toivoneet (ja mitä itsekin teininä toivoin). Aikuiset saavat tyytyä joulun toivotuksiin ja suklaaseen.
Omani viettää joulun toisen vanhempansa luona koska itse olen töissä, ja minun puolen isovanhemmat ovat tuoneet lahjansa luokseni odottamaan "jälkitoimitusta". Lahjakasasta tulisi hillitön ellen A) itse rajoittaisi hankintoja ja B) rajoittaisi isovanhempien hankintoja.

Neljän lapsen ja kahden teinin lahjat tulivat maksamaan yhteensä 130€. Tähän tulee lisäksi rahakuoret teineille, yhteensä 40€. Eli Grande Totale 170€. Ei paha, oikeastaan tosi hyvä. Mitään ei maksettu luotolla, maksuajalla, laskulla, vaan kylmän viileästi debit-kortilla.

Yksi suuri menoerä eli jouluruoat puuttuvat laskuista; niitä ei ole. Itselleni en laita mitään normaalista poikkeavaa koska olen töissä.

Joulukoristeisiin meni marraskuussa se n. 30€, eli siitäkään ei suurta lisää kokonaiskustannuksiin tule.

Menisi aina näin.

Säästötavoitteeni vuodelle 2014


Olen miettinyt, mitä haluan saavuttaa vuonna 2014 säästämisen / varallisuuden kerryttämisen saralla. Tavoitteiden kirjaaminen edesauttaa niiden toteutumista ja luo tietyn paineen päästä jopa parempaan tulokseen.

Tavoitteet ovat varsin yksinkertaiset:

 1. Säästötilin saldon haluan kasvattaa tulevan vuoden aikana 1500 euroon. Rahan ei tarvitse olla yhdessä paikassa, riittää että se on käteisenä, ns. pesukonerahastona helposti päivässä tai kahdessa nostettavissa olevana.

2. Pidemmän tähtäimen säästöt alkuun, tavoitesumma 1000€. Nämä ovat kiinni osakkeissa, osuuksissa, rahastoissa ym. Käteiseksi muutettavissa tarpeen vaatiessa, ei tarvitse olla heti saatavilla. Pidempi tähtäin tarkoittaa sitä, että sairastumisen tmv. elämäntilanteen sattuessa ja tulotason tippuessa, nämä säästöt korjaavat tilannetta. Tämä on toissijainen niin kauan kunnes ykköskohdan vararahat ovat kasassa.

Yksinkertainen suunnitelma. Ykköskohdan vararahoista on jo oikeastaan puolet koossa, kuukausitahdiksi riittäisi siis noin 150€/kk. En halua tavoitella kuuta taivaalta, sillä velkatavoitteideni kanssa riittää kyllä urakoimista. Kovin kaukana ei ole se aika, kun vararahastoa pystyn kartuttamaan varsin nopeasti tarpeelliselle tasolle. Jos tällä hetkellä maksan jopa lähes 800€ / kk lainanlyhennyksiä (ei sisällä asuntolainan kuluja), voi laskea 1+1 kuinka paljon säästäminen helpottuu kun kulutuslainat on maksettu loppuun. Tosin tuollekin vapautuvalle rahasummalle on jo mietitty käyttöä.

Paljon kirjoitetaan siitä, että jemmassa olisi hyvä olla parin-kolmen kuukauden menoja vastaava summa tai kolmen kuukauden tuloja vastaava summa. Tähän voisi pyrkiä, hitaasti ja tasaisen varmasti. Mutta ei vielä vuoden 2014 aikana. Jatketaan tällä tahdilla, niin että elämänlaatu kuitenkin pysyy mielekkäänä.

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Pohdintaa kuluneesta vuodesta sekä velkatavoitteet vuodelle 2014

Nyt on tulossa melko pitkä teksti joten otahan kuppi kahvia ja istahda lukemaan!


Vuosi 2013 oli henkilökohtaisessa taloudessani merkittävä. Otin velka-asioihini ryhtiliikkeen ja aloin hoitaa niitä hyvin intensiivisesti ja päättäväisesti. Vuosi ei ole vielä ihan lopuillaan mutta loppusuoralla kuitenkin, ja velkaa on jäänyt matkalle tuhansia euroja. Samaan aikaan on lyhentynyt listauksissa näkymätön asuntolaina paria lyhennysvapaata kuukautta lukuunottamatta, sekä opintolaina pienellä lyhennyksellä, tasaisen varmasti.

Yhteensä velkataakkani on tippunut vuodessa noin 8000€ (sis. asunto- ja opintolainat). Koska heräämiseni velanhoitoon tapahtui vasta kun vuoden 2013 ensimmäinen neljännes oli jo kulunut, voisi tulos olla suurempikin. Alkuvuodesta 2013 lyhentyvät velat olivat asuntolaina sekä Diners-kortin velka. Kolmella viimeisellä neljänneksellä tehokkaasti kaikki velat.
Vuositasolle suhteutettuna koko vuoden tulos olisi voinut olla 10 000€ vähemmän velkaa. Ei siinä että olisin jotenkin pettynyt tähän saavutukseeni, päinvastoin! Olen erittäin ylpeä itsestäni ja siitä että kerrankin oikeasti olen päässyt sille kantavalle reitille.
Jos käytän tämän vuoden tulosta vertailukohteena, voin asettaa yleisen vuositavoitteen vuodelle 2014, joka on tietenkin korkeampi koska haluan tavoitella parempaa tulosta.
 
Miten sain maksettua velkaa, vaikka aiemmin olen epäonnistunut?

Tätä voisi varmasti pyöritellä edestakaisin vaikka kuinka kauan, eikä täydellistä selvyyttä asiaan silti saisi. Osatekijöitä kuitenkin pystyn erottelemaan.

1. Julkinen avautuminen.
Tämä nyt vain on niin, että kun esittelee oman tilanteensa sellaisena kuin se on, ja päätyy raportoimaan edistymisestään tai takapakistaan, se antaa motivaatiota selvitä yhä parempaan tulokseen.

2. Lisätyö
Tätä olen pohtinut muutamaan otteeseen postauksissakin ja tulen pohtimaan lisää aika piankin. Lisätyöllä on merkittävä rooli. Mitä voi tehdä ihminen jolla on jo lähes kaikki rahan nipistämiskeinot käytössä? Iltapäivälehdistön "Näin säästät rahaa" -artikkelit eivät auta sellaisia jotka osaavat ajatella itse ja ovat käyttäneet näitä "vinkkejä" jopa vuosikausia. Menoissa voi nipistää vain tiettyyn rajaan asti, mutta lisäansioita voi tehdä oman kekseliäisyyden turvin melko helkutin paljon. Tätä tulen avaamaan myöhemmin omassa postauksessaan.

3. Henkilökohtaisen Rock Bottomin kokeminen
Jotakin tapahtui maaliskuussa 2013. Vaikka olin vuosikausia yrittänyt karistaa velkoja säännöllisen epäsäännöllisesti, tuolloin kuitenkin havahduin. Jokin henkilökohtainen karikko suhteessa talouteen tapahtui. Vaikka tämä ei tarkoita että olisin ollut jotenkin tavallista enemmän persaukinen, olin kuitenkin henkisesti hukkumassa velkojen alle. En enää jaksanut tai halunnut kuukausi toisensa jälkeen kikkailla lyhennysten ja niiden uudelleen käytön kanssa. Tässä tilanteessa on kaksi vaihtoehtoa; alistua tai nöyrtyä. Päätin nöyrtyä tilanteelle, en alistua. Kohtasin itseni, listasin velkani ja lähdin maratonille jonka maalissa häämöttää velattomuus. Tankkauspisteitä on tainnut matkalla olla jo monta sillä vauhti ei lainkaan ole hiipumassa.

4. Hyvä olo ajatuksesta ja kokemuksesta olla velaton.
Kun saa hyvää oloa maksettuaan jonkin pienen velan tai laskun pois, jää siihen koukkuun. Velanmaksu alkaa tuntua hyvältä sen sijaan että kokisi antavansa omaa rahaa jollekin toiselle (tästäkin olen kirjoittanut aiemmin). Velka ei tunnu ahdistavalta, mutta sen pienentyminen tuntuu hyvältä.

Ainakin näillä ainesosilla olen omaa edistymistäni vauhdittanut. Tällä hetkellä mielessä pyörii reippaasti ajatuksia siitä, miten jatkossa saisin yhtä hienosti tai jopa nopeammin maksettua velkaa pois. Seuraavaksi ajatuksia lähitulevaisuuteen.


Tavoitteeni vuodelle 2014 ovat:

1. Vuonna 2014 velkani lyhentyvät vähintään 10 000€ (sis. asunto- ja opintolainat muiden velkojen lisäksi).

2. Visa maksettu loppuun 30.04.2014 mennessä.

3. Yhdistelylaina maksettu loppuun 31.12.2014 mennessä.

4. Opintolainaan vähintään yksi ylimääräinen lyhennys, "harjoittelua" vuotta 2015 ajatellen. Loppuvuodesta fokus opintolainan lyhennyksen tehostamiseen vuodelle 2015, eli suunnitelmien tekeminen tästä. Laitan lähipäivinä opintolainasta oman listauksen, että saatte kurkistaa mitä sitä on jäljellä ja minkälaisella maksuohjelmalla tuota tällä hetkellä maksan.

5. Pidemmän tähtäimen projekteja, jotka lisäävät kassavirtaa myös tulevina vuosina. Nämähän olivat myös kuukausitavoitteessa, ja ihan toteuttamiskelpoiselta näyttää.


Nämä menevät käsi kädessä säästöpuolen tavoitteideni kanssa. Voit lukea ne tästä. Haluan parantaa taloudellista tilannettani sekä velkamäärää pienentämällä että puskuria kasvattamalla.

Vuonna 2014 maksusuunnitelma tulee olemaan tiivis, aivan kuten kuluneena vuonnakin. Onnistuminen vaatii päättäväisyyttä. Ilman lisäansioita tämä ei onnistu, joten töitä teen kuten tähänkin asti, useampaan paikkaan. Lisätöiden nettoarvo velanmaksussa lienee jossain 3500€-4000€ paikkeilla. Tai sitten ei, se kun voi olla paljon vähemmän tai paljon enemmän.


Ensi vuonna aion olla ei sen vähempää kuin kulutusluotoista vapaa! Vielä vuosi sitten tällainen ajatus olisi tuntunut mahdottomalta, nyt se on ainoastaan tavoite jonka toteutuminen on minulle itsestäänselvyys. Saa nähdä mitä kaikkea vuosi tuo tullessaan! Ajattelen että kun pitää mielen avoimena ja lapsekkaan uteliaana, lähes kaikki on mahdollista.

Vaikka nykyinen velkalistaukseni alkaisikin näyttämään nollaa, on reservissä vielä numeroita pyöriteltäväksi. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, opintolaina otetaan seuraavaksi käsittelyyn. Olen valmistunut ammattiin vuonna 2007, ja tuolta ajalta on vielä aivan liikaa velkaa kannettavana. Aion myös sen kukistaa näin bittimaailmassa. Ja että ei menisi liikaa pennosten pyörittelyksi, voisi asuntolainan rökittäminen olla se viimeinen (ja pisin) seurattava urakka. Mutta ei vielä ensi vuonna.

Rahasta kirjoittaminen on osoittautunut oikeastaan aika mukavaksi puuhaksi, sillä se on saanut itseni ajattelemaan asioita. Olen ottanut selvää ja kirjoittanutkin valmiiksi erilaisia aiheeseen liittyviä tekstejä, vaikka ne eivät itselle edes ole ajankohtaisia mutta silti kiinnostavat. Ehkä näitä ensi vuoden aikana julkaisen, aika moni lukija kun kuitenkin velkojensa kanssa taistelee.


Jos luit tänne asti, haluan esittää suuret kiitokset Sinulle! Lukijoiden määrä on hämmästyttänyt minua suuresti, eikä teidän merkitystä omaan motivaatiooni voi vähätellä! Kiitokset kaikille jotka ovat ottaneet myös aktiivisempaa roolia, kommenttikeskusteluista olen saanut paljon uusia näkökulmia ja ajatuksia! Jatketaan näin myös ensi vuonna. (Vaikka ehdinkin vielä tämän vuoden aikana kirjoittaa yhtä sun toista..)

lauantai 21. joulukuuta 2013

Mitä tapahtuu Velin luotoille 2014?

Lokakuun lopussa pohdin, mitä tapahtui Velin luotoille. Tuolloin askarrutti se, miten jatkossa tulisin toimimaan eri luottokorttien kanssa. Jonkun haluaisin jättää varalle isompia ostoksia varten, myöskin työmenoihin olisi kätevä jos olisi kortti millä hoitaa kulut jotka eivät kuulu arkimenoihini.
Kommenteissa hyviä pointteja toivat esiin Niina Unelma, Kitupiikki sekä Deb T.

Nyt on tämäkin asia kuitenkin saanut päätöksensä, tai jo tässä viikko sitten kaikki oli selvää. Dinersin kohdallahan minua kiinnosti suunnattomasti tuon järjestelmän pisteiden keräys, ja pisteiden käyttäminen palkintoihin. Tiedän että järjestelmä on suunniteltu siten että tavallinen kortin käyttäjä ei mitään ilmaiseksi saa vaan on ensin maksanut palkintonsa moneen otteeseen, kuitenkin kortille jo kertynyt pistepotti oli sellainen mistä halusin pitää kiinni.

Satuin saamaan tarjouksen, oikeastaan erittäin sopivasti, toisesta maksuaikakortista / luottokortista. St1-Visa  on perinteinen maksuaikakortti jossa on luotto-ominaisuus. Ei siinä sen kummempaa enkä olisi olkaani kohauttanut tällaiselle, mutta koska ko. kortti on vuosimaksuton, päätin katsoa asiaa vähän tarkemmin.
St1:n kortilla pystyy toimimaan kuten millä tahansa Visakortilla. Koska oma tarpeeni työkuluissa on ensisijaisesti polttoaineen ostaminen, sekä satunnaisemmin lounaat ym. kulut, sopii tämä brändinkin puolesta. Ko. kortilla saa 0,5%-2% hyvitystä käytetystä summasta. Hyvitys otetaan laskutuksen yhteydessä huomioon loppusaldon pienentymisenä. Koska käyttötarve on työkulut jotka korvataan kuitteja vastaan, ja kortin lasku on vähän pienempi kuin kulut hyvityksen vuoksi, saan pennosia itselleni sen sijaan että maksaisin vuosimaksua.

Tein päätöksen ja lopetin Dinersin, heti sen jälkeen kun olin tilannut tuon uuden kortin. Pistepotti jäi, mutta sillä ei ole väliä.

Dinersilla luottorajani oli 2000€. Tämän uuden kortin kohdalla laitoin pienimmän mahdollisen rajan eli 500€, koska tuon pitäisi olla riittävä yhden kuukauden työkulujen kattamiseksi. Lisäksi, mikäli ote joskus repeää ja alan vinguttaa kortteja, saan damagea aikaan 1500€ vähemmän pelkillä korteilla.

S-Pankin Visan pidän, senkin ollessa vuosimaksuton. Ei paljon tee mieli sitä käyttää kun sen maksamiseen on nähnyt niin paljon vaivaa, ja vielä tällä hetkellähän siinä on velkaa maksettavanakin.
Diners muuten on palasina ja roskiksessa!

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Joulukuu - velka numeroina




BOOM! Luvut tiskiin. Olen ylpeä itsestäni. Velka sulaa hyvällä tahdilla pois (787,15€ sheivattu tässä kuussa!!!!). Asiat loksahtelevat paikoilleen ja olen löytänyt itselleni sopivan tavan elää niin, että jokaisen kuukauden kulut ovat selvästi pienemmät kuin tulot. Tulot voisivat solahtaa helposti arkikäyttöön koska ne tulevat monesta lähteestä ja eri aikoihin, kuitenkin henkilökohtaisen talouden kriittinen tarkastelu on saanut silmäni aukenemaan; budjetointi ja ymmärrys omasta rahankäytöstä on tärkeää.

Kuten kuvista näkee, lyheni yhdistelylaina tuon reilun 360€ mikä on aikataulun mukainen lyhennys. Huomion kohteena on kuitenkin Visa, jolle syötin rahaa oikein olan takaa. Huomaatteko kuinka vihreä väri valloittaa "visapiirakan"?!!? Jes! Loistavaa!

Tässä kuussa on ollut tavanomaista suuremmat tulot, joten reilu lyhentäminen oli mahdollista. Joulu ei ole vaikuttanut henkilökohtaisen talouteni vastasaavutettuun tasapainoon, sillä kerrankin olen siihen kunnolla valmistautunut. Jouluaiheinen postaus tulossa vielä ennen aattoa. Joulukuun haaste näyttää hyvältä, tosi hyvältä, ja ensi vuoden tavoitepostauksen numeroita täytynee vielä vähän muuttaa ennen julkaisemista. Katsotaan nyt tämä kuukausi loppuun, siellä pitäisi olla vielä plusmerkkisiä tapahtumia tilille tulossa.

Lähiaikojen postauksista vielä sen verran että olen saanut aiemmin pohtimani luottokorttiasian myös pähkittyä valmiiksi. Mietinnässähän oli se, että pidänkö Dinersin vai luovunko siitä. Jotakin korttia tarvitsen (tai en tarvitse mutta se olisi hyödyllinen) lisätöiden kulujen pitämiseksi erillään henkilökohtaisista kuluista, ja tuota S-Visaa en haluaisi työjuttuihin käyttää että en alkaisi korttia käyttää sitten muutenkin. Mutta, asiassa on nyt ratkaisu ja ihan hyvä sellainen. Tästä lisää pian.

Hitsit että olen onnellinen että pääsin alle kuuden tuhannen vielä tämän vuoden puolella!!!

tiistai 17. joulukuuta 2013

Säästötilanne - joulukuu

Joulukuun säästötilanne ei enää tästä todennäköisesti muutu joten esittelen sen nyt.
Muutoksia tapahtui. Yrityksistä huolimatta en onnistunut olemaan ajattelematta sitä, että jos osakkeiden arvo romahtaakin niin menetän säästöjen arvosta suuren osan. Siispä myin osakkeet pois lähes kokonaan, jäin vähän voitolle ja jätin yhden yksinäisen osakkeen kokemusta kerryttämään (vaikka siinä ei olekaan mitään järkeä).


Säästötilin saldo 655€.
Osakesalkussa se huikea yksi kpl Twitteriä, 43€.
Lisäksi tein S-Pankissa rahastosopimuksen, jatkossa kertyneet bonukset ohjautuvat rahastosäästöön. Jospa sinne pikkuhiljaa keräisi hätävaraston ohella pidempiaikaista säästöä. Sen saldo nyt n. 20€.

maanantai 16. joulukuuta 2013

Hyödynnä helmikuu velanmaksussa

Velanmaksuun liittyy psykologinen tekijä, monessakin mielessä. Snowballing-menetelmä tuo onnistumisen kokemista, kun näkee pienimpien lainojen tippuvan listalta nopeasti. Joku haluaa maksaa tunnesidonnaisimman lainan ensiksi pois, koska kokee sen ahdistavimpana. Keinoja on monia. Yksi keino jälleen tässä, koska jokainen ajatuksen tason voittohetki, "Minä pystyn tähän!", auttaa pitämään motivaatiota velanmaksuun yllä.

Jos haluaa tehdä mihin tahansa lainaan ylimääräisen lyhennyksen, kannattaa se tehdä maaliskuun lyhennyksen yhteydessä. Miksi? Koska helmikuussa on kolme päivää vähemmän kuin esimerkiksi tammikuussa. Se ei ehkä äkkiä ajateltuna tunnu paljolta, mutta 3 päivää 30:sta on kuitenkin 10%.
Maaliskuussa erääntyvät lainat ehtivät kerryttää korkoa tuon 3 päivää vähemmän*. Jos kohteena oleva laina on kiinteämaksuinen, on tuon lyhennyksen osuus suurempi kuin normaalisti ja vastaavasti koron pienempi. Muissa lainoissa lyhennyssumma on tuon kolmen päivän koron verran matalampi.

Ylimääräisen lyhennyksen tekeminen juuri tässä kuussa on hyvä ajatus. Pienikin lisä tuo tavallaan kaksinkertaisen voiton; kun korkoa maksaa vähemmän ja pääomaa lyhentää enemmän kuin normaalisti, on se ehdottomasti win-win -tilanne. Psykologiselta kannalta katsottuna on helpottavaa tietää että velka lyhentyy enemmän, vaikka lisälyhennys ei olisi suuren suuri.

Ylimääräisen lyhennyksen tekeminen juuri tuolloin on helpompaa, koska helmikuussa  koron kertymisen lisäksi myös rahan kulutukseen on tuo 10% vähemmän aikaa. Helmikuun ja maaliskuun rahapäivät ovat lähempänä toisiaan kuin muiden kuukausien väliset rahapäivät, paitsi jos palkkapäivä on kuun viimeinen päivä**. Vaikka ei olisi juuri mitään mistä nipistää, voi tällöin ottaa vaikka kolmen päivän ruokabudjetin verran ja osoittaa tuo raha velan maksuun.

Potkaistaan velkaa persauksille helmikuuta hyödyntämällä!!


* Tämä ei päde jos lyhennyksen laskentaperusteena käytetty aika on kalenterikuukausi kokonaisuudessaan, esim. 1.1-31.1, 1.2-28.2, 1.3-31.3 jne. Tällöin ylimääräinen lyhennys tulee tehdä helmikuun lyhennykseen. Jos laina "hyppää" kuukausirajan yli, on maaliskuussa erääntyvä lyhennys se mihin tähdätä.

**  Palkanmaksussa sama. Jos palkkapäivä on jokaisen kuukauden viimeinen päivä, on tammikuun ja helmikuun välinen aika lyhin eli se, jossa voi nipistää kuluissa.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Luottokorttivelan rökittäminen superlyhennyksillä


Kuva Phillip Taylor
Yksi variaatio luottokorttivelan / muun joustavan velan kuittaamiseen on superlyhennysten tekeminen.

Tämä menetelmä, kuten mikään muukaan, ei sovi kaikille. Jokaisella on oma lähestymistapansa velkojen maksuun ja se kaikille suotakoon.

Mitä on superlyhentäminen?

Superlyhentäminen on sitä, että velkaan tehdään palkkapäivänä reilu lyhennys ja velkaa käytetään elämiseen kuukauden ajan erittäin niukasti. Luoton uudelleen käyttöön on siis lupa. Jos ajatellaan että palkka olisi 2000€, ja asumiseen ja juokseviin laskuihin menisi 750€, ruokabudjetiksi 300€ ja muihin menoihin 150€, rökitettäisiin velkaa 800€ eurolla. Kaikki mahdollinen raha mikä vain ikinä irtoaa, kohdennettaisiin täysimääräisesti velan maksuun ja sitten pyrittäisiin välttämään sen käyttöä.

Teoriassa helppoa, käytännössä ei. Superlyhentäminen vie tuloista suuren osan suoraan luottoyhtiölle, ja jokainen ylimääräinen meno, ylimääräinen ostos pitää nostaa luotolta takaisin käyttöön. Tämä tapa toimii sellaiselle ihmiselle jolla on kykyä / mahdollisuus sietää houkutuksia ja joille luoton käyttäminen on tarpeeksi suuri kynnys, että maksettua superlyhennystä ei ota takaisin käyttöön kuin aivan välttämättömimmissä hankinnoissa.
Ihmiselle jää saman verran rahaa käyttöön, se vain laitetaan heti palkkapäivänä luotolle. Jos maksaa sinne sen 800€, ja kuukauden mittaan käyttää siltä 500€, jää lyhennyksen osuus 300€ kuluneelle kuukaudelle. Jos olisi tehnyt ainoastaan minimilyhennyksen, olisi se ollut jotakin 70€-120€ suuruusluokassa. Luotto lyhentyy siis superlyhennyksellä nopeammin, vaikka korttia / tiliä käyttäisikin kuukauden mittaan.


Superlyhentäminen vaatii toimivaa budjetointia, sillä ihmisen täytyy tietää miten paljon eri menoihin tarvitsee kuukauden mittaan rahaa. Laskuihin menevä osuus pitää tietää etukäteen, samoin ruokakuluihin ja sekalaisiin kuuluva osuus. Vain näin voi tietää mikä on suurin mahdollinen superlyhennys kuukauden ajalta, jonka voi siirtää heti palkkapäivänä luotolle.

Itse en tätä menetelmää käytä. Se ei sovi minulle. Ehkä se, että luottoa on lupa käyttää (mahdollisimman vähän) kuukauden aikana, saa minut varuilleen. Minulle on helpompaa yrittää harjoittaa nollalinjaa eli luoton käyttämättömyyttä ja sen maksamista muilla lähestymistavoilla kuten realistisen lyhennyksen tekemistä palkkapäivänä, ja mahdollista lisälyhentämistä myöhemmin kuukauden aikana.

Oletko sinä kokeillut jossain vaiheessa superlyhentämistä? Miten sujui? Miltä ajatus tilin tyhjentämisestä heti palkkapäivänä luotolle tuntuu?

perjantai 13. joulukuuta 2013

Hyvin laskettu

Odotan maanantaita. Palkkapäivä nimittäin. Tilillä on rahaa noin 10€ tämän päivän kauppareissun jälkeen. Toisella tilillä kyllä on rahaa, mutta siihen ei ole korttia, eikä ollut järkeä viikonlopun takia lähteä pankista nostoa tekemään. Aivan äärimmäiseen tarpeeseen olen kotiin jemmannut muutaman kympin käteistä. Tarvetta ei kuitenkaan pitäisi tulla. Hyvin laskettu siis.

Ensi viikon puolen välin tienoilla listaan velkatiedot. Siellä tulee kivoja lukuja. Velkaa tykitän isosti tässä kuussa. Kiva valmistautua vuoden loppuun hyvillä mielin.

tiistai 10. joulukuuta 2013

Haasteesta 1/3 menty

1. 20 tavaraa myyntiin.
En ole vielä toiminut tämän suhteen. Tein kylläkin ajatustyötä asian suhteen, ja olen penkonut sopivia tavaroita myyntiin listausta varten.

2. Lisätyötä 500€ 800€ arvosta.
Lisätöitä on tehty 587€ edestä. Tämä menee melkein kuin itsestään. Vajaa kymmenesosa on kaverilta, kun autoin häntä asiassa jota hän ei pystynyt tekemään mutta minä pystyin. Loppu on laskettu nettosummaksi lisätöiden palkasta sekä arviona km-korvausten ja todellisten kustannusten erotuksesta. Olen siis ollut reissun päällä (tai itse asiassa olen tälläkin hetkellä). Eilen vietin sentään kokonaisen päivän ansaitsematta yhtään ainoaa lisäsenttiä. Tänään töitä lähemmäs 12 tuntia. Ei tule raha ilmaiseksi, mutta näinpä en ole olettanutkaan.

3. Aiemmin tehdyn lisätyön palkan ohjaaminen muuhun kuin arkikulutukseen.
Aiemmin tehdystä työstä on maksettu palkkaa 96,49€. Näistä rahoista olen maksanut Visan minimilyhennyksen sekä laittanut säästötilille ja S-Pankin rahastoon osan (!). Rahastosta täytyykin jossain vaiheessa kirjoittaa.

4. 1 uusi idea 2 uutta ideaa joilla voin nopeuttaa velanmaksua vuonna 2014.
Yksi uusi idea pieneen lisäansioon on kehitetty ja osin sovittukin toteutettavaksi!!
Toinen idea on kypsyttelyvaiheessa. Kolmaskin. Nämä ideat ovat ehkä kuitenkin vielä pidemmän tähtäimen ajatuksia pienten tulovirtojen saamisesta, eivätkä ehkä ehdi tuottamaan mitään ensi vuonna. Katsotaan..

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Velkaisten elämää suomeksi

Kuinkas sitten löytää suomenkielisiä aihepiirin blogeja?

Itse käytän kahta eri keinoa.

1. Oman blogin lukulistan kautta pääsen muihin blogeihin, joiden lukulistan kautta pääsen jälleen muihin blogeihin jne. Tämä on kuitenkin aikaa vievää puuhaa, ja aina jotakin voi mennä ohi. Edelleenkään en aina muista liittyä kiinnostavien blogien lukijoiksi läheskään aina kun siihen olisi aihetta, ja näin joku helmi voi unohtua tyystin.

2. Blogilista. Erittäin näppärä keino löytää minkä tahansa aiheen blogeja on blogilista -palvelu. Sinne voi rekisteröityä nopeasti ja ilmaiseksi, ja kerätä omaa lukulistaansa mieliblogeistaan. Menemällä palvelun etusivulta Blogit - välilehdelle voit etsiä avainsanojen avulla blogeja. Tuoreimmat päivityksen listautuvat ensimmäiseksi. Kokeile avainsanoja "säästäminen", "velkaantuminen", "raha", jne. Jos pidät aihepiirin blogia etkä vielä ole blogilistalla, toimi heti! Näin saat lisää kiinnostuneita lukijoita, mukaan lukien allekirjoittaneen!

perjantai 6. joulukuuta 2013

Velkaisten elämää in English vol 1

Lupailin kommenteissa että laittaisin lukulistaa aihepiirin blogeista, jotka ovat amerikan murteella kirjoitettuja.

Tässä pieni poiminta alkuun:

A story of debt
"Tarina velasta" kertoo kuinka vähän reilussa vuodessa suli yli 20 000 dollaria luottokorttivelkaa. Etusivulta koko blogi on ladattavissa koneelle PDF-muodossa. Ladattavissa Kindlelle myös.

Blogging away debt
"Velan pois bloggaaminen" on blogi jossa on vaihtuva kirjoittaja/kirjoittajat. Nykyinen kirjoittaja on pariskunta, jotka ovat aloittaneet tämän vuoden puolella ruotimaan tässä blogissa velattomuuteen pyrkimistään. Alkuvelka on ollut huimat $170 000.

How I Paid Off $14,000 in 14 Months
Laajempialaisen sivuston artikkeli. 14 tonnia 14 kuukaudessa.

And Then We Saved
Anna maksoi $24 000 15 kuukaudessa "Kulutuspaasto"-menetelmällä. Sivusto on kokonaisuus elämäntavasta, joka monen velkaisen velanmaksuprosessin aikana muodostuu. "Ja sitten säästettiin.."

Get Rich Slowly
Aivan huippu sivusto. Tiuhaan päivittyvä blogi sisältää lukijoiden ja laajan kirjoittajajoukon tekstejä ja tarinoita, niin omakohtaisista velanmaksuista kuin taloudenhoidosta ylipäänsä. Blogin perustaja aloitti velkataakan kanssa, mutta sivun suosio toikin hänelle vaurautta jota ei olisi osannut kuvitellakaan. Silti sivu on jatkanut velkaisten apuna ja tukena toimimista.


Siinä noita, alkuun pääsee hyvinkin!
Laitan lisää pian, eivät nimittäin lopu kesken kovinkaan äkkiä nämä blogit!!

Intoa täynnä

Olen lukenut nyt kahden päivän aikana noin kaksikymmentä englanninkielistä henkilökohtaisesta taloudesta / velattomuuteen pyrkimisestä kertovaa blogia.

Olen täynnä intoa. Laskelmien tekemisestä on muutenkin muodostunut lähes pakkomielle, mutta taas tänään aamulla olen leikkinyt numeroilla. Tein vuoden 2014 tavoitteisiin pieniä muutoksia, enkä malta odottaa paria viikkoa että saisin julkaista ne. Yritän kuitenkin odottaa vielä hetken.

Päättäväisyys kulutusluottojen tappamiseen on suurempi kuin koskaan, lisäksi mieli asian suhteen on melkoisen tyyni ja kirkas. Kun aloitin urakan, mukana oli vielä sellaista "kaikki romahtaa jos..." -hätää. Nyt on ainoastaan selkeys siitä että velat laitetaan poistoon.

Mitä enemmän velkaa on maksanut pois, sitä vähemmän maksaminen tuntuu pahalta. Alkuun luottokortin lyhentäminen minimilyhennystä suuremmalla summalla tuntui siltä että heittäisi omaa rahaa hukkaan. Tähän velkaantuminen kaiketi osittain perustuukin, kun otettua lainaa ei haluaisikaan maksaa takaisin. Nyttemmin sitä suurempi ilo mitä suurempi lyhennys. Kymmenen päivän kuluttua on palkkapäivä perustyöstä, silloin lähtee seuraavat lisälyhennykset matkaan.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Lähden pian töihin tuplapalkalla ja tämä sopii suunnitelmiini enemmän kuin hyvin.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Miten meni veronpalautusten kanssa?

 Hyvää veronpalautuspäivää kaikille! Toivottavasti meni maltillisesti. Itsellä meni töiden parissa, tarkemmin sanottuna lisätöiden. Tänään tein kellon ympäri hommia. Myös eilen ja maanantaina tuli lisätöitä pikkaisen tehtyä. Lisäksi vielä tuli sovittua erittäin mielenkiintoinen juttu ensi vuodelle. Joulukuun tavoitteet ovat oikein hyvällä mallilla, ja kakkoskohtaan teen tavoitesumman noston sillä ylimääräistä on tullut tehtyä jo niin paljon.

Pieni välikatsaus:
 
1. 20 tavaraa myyntiin.
En ole vielä toiminut tämän suhteen.

2. Lisätyötä 500€ 800€ arvosta.
Lisätöitä on tehty 342€ edestä, kun laskin suurin piirtein mitä tulee nettona. Tämä olisi muuten mahdoton yhtälö, mutta olin yövuoroissa varsinaisesta työstä ja päiväaikaan tein muuta. Tänään tein pitkän päivän. Lisäksi lisätyötä sovittuna ensi viikolle parille päivälle.

3. Aiemmin tehdyn lisätyön palkan ohjaaminen muuhun kuin arkikulutukseen.
Aiemmin tehdystä työstä on maksettu palkkaa 39,70€. Laitoin pienen osan siitä säästöpuolelle, tästä lisää myöhemmin.

4. 1 uusi idea 2 uutta ideaa joilla voin nopeuttaa velanmaksua vuonna 2014.
Tässäkin kävi nyt niin että kun idean vain kirjasi ylös, tuli yhteydenotto ja sitä myöden uusi projekti ensi vuoden alkupuolelle. Tästäkin lisää myöhemmin. Lisätavoitteena myös toinen suunnitelma ensi vuoden tuloja lisäämään.


Veronpalautusrahoilla, tai osalla niistä, ostin itselleni talvikengät ruokatunnilla. Olen halunnut ostaa vastaavia kenkiä jo pitkään, mutta en ole raaskinut. Tämä oli hyötyostos, jalat kiittävät.

maanantai 2. joulukuuta 2013

Säästöpossun lihottamista! - Ei, kun Täytetään Kolikkopurkkia!



Blogin nimi jo melkein vaatii, että säästöpossua todella lihotetaan. Valitettavasti perinteisen mallista säästöpossua ei ole, mutta sopiva kolikkokippo kylläkin. Vieläpä sellainen, joka laskee sille syötettyjen eurokolikoiden yhteisarvon! Hienointa olisi aloittaa täysin alusta, mutta olen ottanut parin kuukauden ajalta varaslähtöä. Kuvista kuitenkin näkee lähtötilanteen kun astia on tyhjä ja mittari tikittää nollaa.



Kippo välitilassa. Puhtaasti lavastettu tilanne, halusin vain saada kuvan joka mahdollisesti joskus  näyttää hienolta kun on verrokkikuvia siitä miten kolikot pikkuhiljaa täyttävät tyhjää tilaa.


Yllä tilanne tänään. Purkki on iso, ja sen täyttyminen vie todennäköisesti kuukausia. Saldo näyttää 45,50€ mikä tuntuu suurelta summalta tuohon kolikkomäärään nähden.

Tätä päivittelen ajoittain. Lihotetaan säästöpossua! Tai siis, täytetään kolikkopurkkia!

Joulukuun haaste

Joulukuulle asetan tavoitteita joiden avulla pystyn maksimoimaan Visaan tehtävän lyhennyksen sekä laittamaan myös säästöön jotakin.

1. 20 tavaraa myyntiin. Huuto.net ja Tori.fi olkoot kavereitani joulukuussa. Jokainen sentti mitä tätä kautta saan, menee suoraan Visaan.

2. Lisätyötä 500€ arvosta. Kova tavoite, mutta onpa ainakin vertailukohtana sitten todelliselle tulokselle. Laskuihin otetaan siis ainoastaan joulukuun aikana tehty lisätienesti, ei aiemmin tehdystä työstä joulukuussa maksettava palkka. Tavoitesumma on nettoa eli verot vähennetty pois. Ei koske oman työn vuorolisiä, mutta mahdollisia ylitöitä kyllä.

3. Aiemmin tehdyn lisätyön palkan ohjaaminen muuhun kuin arkikulutukseen.

4. 1 uusi idea jolla voin nopeuttaa velanmaksua vuonna 2014.

Tänään on kuun ensimmäinen arkipäivä, samalla päivä jonka aikana teen ensimmäiset lisätyörahat.

Näin meni marrashaaste

Paljoakaan muutosta ei haasteessa tullut viimeisimmästä postauksesta.

Osa tavoitteista onnistui, osa ei.


Tavaroiden poistaminen epäonnistui. Laitoin pois 29/100 tavaraa. Onneksi tämä ei suoranaisesti liikauta elämää suuntaan tai toiseen. Jatkan tätä myöhemmin.

Ruokabudjetti: 136,02€ / 110€.Yli meni vaikka tekosyyt olivat hyvät. Toisaalta kaapeissa on kosolti säilyviä perusaineksia joilla pärjää vielä pitkään.

Roskaruokaa söin nautinnolla 2/2 kertaa.

Lisätyötä tuli tehtyä 280€ edestä, kun tavoite oli 150€.

Joululahjoja en ostellut! Sain jopa pari hyvää ideaa jotka voin toteuttaa.

Jouluvalo-ostoksilla meni se 31,50€ kun tavoite oli 20€

En ole hakenut polttopuita. Ei alibia, ei vain tullut sopivaa aikaa (muka) siihen.

Tankkasin vahingossa 50€:lla, tavoite oli 30€. Tankki on edelleen 3/4 täynnä, mennään sitten joulukuuta pitkälle tuolla määrällä.

Onnistuneita siis vain 3/7. Täytyy harjoittaa itsekuria jatkossa enemmän.

perjantai 29. marraskuuta 2013

Velanmaksua prosentti kerrallaan

Uutta näkökulmaa.

Netin ihmemaailmassa jossakin, en muista missä, törmäsin erittäin mielenkiintoiseen ajatustapaan. Mitä jos muuttaisi tavoitteensa, mikä se sitten onkaan, prosenteiksi? Omaa edistystä on helpompi seurata, ja onnistumisen kokemusta saa helpommin.

Esimerkkinä toimikoon yhdistelylainani. Se lyhenee muutenkin hyvää tahtia, mutta totta kai haluan maksaa sen nopeammin pois.
Jujuna on se, että juoksevat lyhennykset tehdään joka tapauksessa. Jos päättäisin että viimeinen tekemäni ohjelman mukainen lyhennys on lokakuussa, tarkoittaisi se sitä että velkaan pitäisi tehdä ylimääräisiä vähennyksiä n. 1200€ verran ennen marraskuun lyhennyspäivää. Eli laskin normaalien lyhennysten kulun, ja ensi lokakuun erän jälkeen maksettavaa on jäljellä vielä tuo 1200€.

Yksi prosentti tuosta 1200€:sta on 12€. Ei kuulosta pahalta. Puoli prosenttia on kuusi euroa. Kuulostaa vielä paremmalta. Tuntuu huomattavasti helpommalta kerätä sata kertaa 12€ kuin kerran 1200€.

Kuutta-kahtatoista euroa kerrallaan voisi saada laitettua sivuun hyvinkin helposti, huuto.net voisi olla oikein hyvä apuri tässä.

Voin itse määritellä mikä on prosenttimäärä jonka minimissään kerralla laitan lainan lyhentämiseen. Viisi prosenttia (60€) olisi luonteva, kun lyhennykset täytyy kuitenkin hyvissä ajoin pankkiin viestittää että muuttavat automaattisen lyhennyksen suuremmaksi.

Homma toimii haasteperiaatteena, ja omalla kohdallani voisin ajatella sen alkavaksi tammikuun 1. päivä. Ei ole vielä kiveen hakattua että tätä lähtisin ajamaan, voisi olla fiksumpaa kohdistaa prosenttiajatus Visan velan hävittämiseen. Toisaalta se voisi olla kannustavaa myös säästötavoitteiden seurannassa.

Taidan tehdä päätöksiä siinä vaiheessa kun julkistan tavoitteet tulevalle vuodelle. Katsotaan sitten mitä lähden ajamaan prosentein takaa. Näkökulmana tämä kuitenkin on piristävä, jäi itselle heti mieleen kerrasta kun ideaan törmäsin.

torstai 28. marraskuuta 2013

Loppukiri haasteessa

Marrashaaste etenee seuraavasti:

Tavaroiden poistamisessa ei ole tapahtunut mitään sitten edellisen:
 Kierrätykseen on mennyt:
1. Vauvapeitto
2. Muumikuosinen pussilakana
3. Toppahousut
4. Ulkohousut
5. Talvitakki

Roskikseen on päätynyt:

6. Rikkinäinen moppi
7. Pilalle kutistunut villapaita
8. 2 rikkinäistä seinävalaisinta
9. Rikkinäinen kattovalaisin
10. Vanha aurinkorasva + muita purnukkoja
11. Muovailuvahan jämät
12. Vanhoilla yhteystiedoilla olevia käyntikortteja n. 300kpl!!
13. Lautapeli josta puuttui suurin osa osista.
14. Kahden kattolampun lasikuvut (eri kuin aiemmin mainittu kattovalaisin) lasinkeräykseen
15. Rikkoontunut kahvipannu ja lasiastia lasinkeräykseen
16. Päiväysvanhoja mausteita ja kuivaelintarvikkeita (öhh.. vanhin oli avaamaton maissivellipaketti, joka on hankittu muksun ollessa ehkä puolivuotias. Päiväys syyskuussa 2009..Oli niin korkealla ja hyllyn takaosassa, en ollut nähnyt koko pakettia varmaan tuon 2009 jälkeen.)
17. Kynäteline ja muistilappupidike
18. Levyjä (vinyylejä, ei keräily- tai muutakaan arvoa)
19. Kenkäpari (ostettu v.2006, käytetty kirjaimellisesti puhki)
20. Kenkäpari (sama juttu)
21. Lapsen feikki-crocsit (pienet & kuluneet)
22. Matkapäiväkirja
23. Takki (rikki)
24. Lasten satukirja (repeytynyt)
25. Aurinkolasit (rikki)
26. Irtonaisia palapelin paloja
27. Sekalaisia papereita
28. Kynäpidike
29. Puhallettava kitara (tivolipalkinto vuosien takaa)


Ruokabudjetti: 136,02€ / 110€. Yli meni, sittenkin. Kaksi syytä: Citymarketilta tuli kympin alekuponki, joka aktivoitui kun ostosten määrä ylitti 50€. Joten menin ja täydensin kuiva-ainekaapin melko lailla loistavalle tasolle, ja olen oikeasti tyytyväinen vaikka budjetti tavallaan yli menikin. Näillä nimittäin tulevat laskut pienentyvät. Enää ei tarvi kaupassa käydä marraskuun aikana. Toinen syy alla.

Roskaruokaa söin rajauksen mukaan kaksi kertaa. Toisella kerralla tosin tilasin kaksi annosta hoitaakseni pikkujoulupäänsärkyä.

Lisätyötä olen tehnyt n. 280€ edestä. Tähän tuli siis lisäystä edellisen jälkeen. Tavoite taisi olla 150€ eli tuplat tuli.

Joululahjoja en ole miettinytkään.

Jouluvalo-ostoksilla meni se 31,50€.

En ole hakenut polttopuita.

Tankkasin vahingossa 50€ edestä kuten aiemmin mainitsin. Vielä jäljellä yli 3/4 tankkia.

Viikonloppu aikaa pohtia tavaranpoistamista. Polttopuita en ehdi hakea, ehkä sitten ensi viikolla kuitenkin kannattaisi yrittää..

maanantai 25. marraskuuta 2013

Talous hallintaan - laskukuluista lisävirtaa kassaan

Oletko kyllästynyt elämään kädestä suuhun, kuukausi toisensa perään? Kalvavatko velat, joita yrität hoitaa tunnollisesti mutta ne eivät tunnu silti häviävän? Tarvitko hyötykäyttöön jokaisen sentin minkä ikinä vain saat taloudestasi irti?

Näillä ajatuksilla itsekin olen ollut pitkän aikaa. Koko blogi kertoo siitä, miten tavallinen suomalainen ihminen haluaa muuttaa taloutensa niin, että pitkällä tähtäimellä tulojen pysyminen suurempana kuin menot johtaisi taloudellisesti järkevään ja kestävään elämäntapaan.
Niin..
"Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot", sanotaan. Kuitenkin, kun menopuoli on tilkitty turhien vuotojen varalta ja tuloja pyritty lisäämään, on aika laajentaa näkökulmaa ja antaa vahvistuksia tekemälleen päätökselle. Päätökselle muutoksesta.

Useat tiukan talouden pyörittäjät ovat ajautuneet samankaltaiseen tilanteeseen. Arkielämän peruslaskut tulevat ja ne maksetaan, kuitenkin myöhässä. Seuraavaan laskuun on sitten lisätty muistutusmaksu ja näin alkuperäisestä laskusta onkin tullut huomattavasti suurempi. Joillakin tämä on ehkä satunnaista, kun taas toiset maksavat laskunsa säännöllisesti myöhässä.

Siinä vaiheessa kun ihmisen sisäinen ääni huutaa että jotakin on tehtävä ja velkaisuus / muu kehno taloustilanne on saatava muuttumaan, on aika lähteä työskentelemään. Yhtenä lähtökohdista on pidettävä sitä että lisävelkaa ei oteta.

Arjen laskujen muistutusmaksuja voidaan pitää velkana, sillä se on valuuttaa joka pitää maksaa velkojalle. Ja aivan turhaan. Tee siis päätös että et maksa enää ainoatakaan muistutusmaksua! Toimintatapa on yksinkertainen. Tulevat laskut maksetaan eräpäivään mennessä. Jos laskuja on rästissä, näistä voi tehdä maksusuunnitelman velkojan kanssa ellei ole mahdollisuutta hoitaa niitä pois ennen seuraavien laskujen tuloa.



ESIMERKKI: Sinulla on sähkölasku maksamatta, suuruudeltaan 100€. Uusi lasku on jo tullut, sekin 100€ mutta siihen on lisätty muistutusmaksu 5€ ja joitain senttejä viivästyskorkoa. Normaalisti maksaisit tuon ensimmäisen laskun, ja uudempi 105€ lasku jäisi odottamaan vuoroaan ja lopulta maksaisit sen myöhässä. Tällöin myös seuraavaan laskuun tulee muistutusmaksu korkoineen. Uudella järjestelyllä teetkin niin, että maksat tuon 105€ laskun pois eräpäivään mennessä, ja teet alkuperäisestä 100€ laskusta maksusuunnitelman, esim. maksat sitä 25€ tai 50€ kuukaudessa pois. Näin sinulle jää vain tuon ensimmäisen laskun kulut maksettavaksi sen sijaan että maksaisit 5€ jokaisesta laskusta ylimääräistä. Jotkut yritykset saattavat laskuttaa maksusuunnitelmasta jonkun pienen palkkion, eivät kuitenkaan todellakaan kaikki. Perintäyhtiöt ovat eri juttu.


Katso seuraavaa taulukkoa. Siinä on kuvattuna vuositasolla se, miten paljon turhaa rahaa maksaa laskuista ellei muuta maksukäyttäytymistään.

Olen törmännyt kahden suuruisiin muistutusmaksuihin, joista ylivoimaisesti yleisempi on 5€ maksu.
Ei tunnu paljolta maksaa viittä euroa kerralla. 50€ laskuun se on kuitenkin 10% korotus. Jos kuukaudessa maksaa yhden muistutuslisällisen laskun, heittää vuodessa rahaa pois 60€. Tuolla summalla voisi lyhentää velkaa, maksaa parin-kolmen kuukauden puhelinlaskut jne.
Jos laskujen maksaminen on ihan holtitonta, ja muistutuslisällisiä laskuja tulee kolme joka kuukausi, jää vuodessa rahaa käyttöön 180€ vähemmän!

Ryhtiliikkeen voi tehdä pienillä asioilla, tässä on yksi. Tee lupaus itsellesi, älä päästä enää yhtään laskua kasvamaan suuremmaksi!

torstai 21. marraskuuta 2013

Haastepäivitys

Marrashaaste etenee seuraavasti:

Tavaroiden poistamisessa on tapahtunut pientä edistystä:
 Kierrätykseen on mennyt:
1. Vauvapeitto
2. Muumikuosinen pussilakana
3. Toppahousut
4. Ulkohousut
5. Talvitakki

Roskikseen on päätynyt:

6. Rikkinäinen moppi
7. Pilalle kutistunut villapaita
8. 2 rikkinäistä seinävalaisinta
9. Rikkinäinen kattovalaisin
10. Vanha aurinkorasva + muita purnukkoja
11. Muovailuvahan jämät
12. Vanhoilla yhteystiedoilla olevia käyntikortteja n. 300kpl!!
13. Lautapeli josta puuttui suurin osa osista.
14. Kahden kattolampun lasikuvut (eri kuin aiemmin mainittu kattovalaisin) lasinkeräykseen
15. Rikkoontunut kahvipannu ja lasiastia lasinkeräykseen
16. Päiväysvanhoja mausteita ja kuivaelintarvikkeita (öhh.. vanhin oli avaamaton maissivellipaketti, joka on hankittu muksun ollessa ehkä puolivuotias. Päiväys syyskuussa 2009..Oli niin korkealla ja hyllyn takaosassa, en ollut nähnyt koko pakettia varmaan tuon 2009 jälkeen.)
17. Kynäteline ja muistilappupidike
18. Levyjä (vinyylejä, ei keräily- tai muutakaan arvoa)
19. Kenkäpari (ostettu v.2006, käytetty kirjaimellisesti puhki)
20. Kenkäpari (sama juttu)
21. Lapsen feikki-crocsit (pienet & kuluneet)
22. Matkapäiväkirja
23. Takki (rikki)
24. Lasten satukirja (repeytynyt)
25. Aurinkolasit (rikki)
26. Irtonaisia palapelin paloja
27. Sekalaisia papereita
28. Kynäpidike
29. Puhallettava kitara (tivolipalkinto vuosien takaa)

Kamalaa miten paljon roskaa kertyykään... Eikä olla edes kolmasosassa tavoitteesta!
 

Ruokabudjetti: 52,26€.  Jäljellä reilusti, kun katto oli 110€. On ollut koulutuksia ym. menoja joissa on saanut ilmaisen ruoan, sopii oikein hyvin. Tällä viikolla en ole käynyt kaupassa kertaakaan, ainoastaan syönyt pari salaattilounasta
Roskaruokaa taidan syödä toisen kerran ensi viikonloppuna.

Lisätyötä olen tehnyt n. 190€ edestä. Lisäksi on tulossa vielä jonkun verran pientä hommaa.

Joululahjoja en ole miettinytkään.

Jouluvalo-ostoksilla meni se 31,50€.

En ole hakenut polttopuita.

Tankkasin epähuomiossa tankin täyteen kun se oli suhteellisen tyhjä. Siihen meni melkeinpä sentilleen 50€. Tällä kyllä mennään yli kuun vaihteen, pitkästikin.


Yhteenvetona: tavaraa vielä pois niin hyvä tulee. Ruokabudjetti tulee pitämään. Tuloja tulee enemmän kuin menoja. Hyvältä näyttää.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Marraskuu - velka numeroina



Rummunpärinää.... Marraskuun tilastot olkaa hyvät!
Lainoista suli marraskuussa 580€. Hyvähyvähyvä. Olen kirjoittanut valmiiksi vuoden 2014 tavoitteet, ja ne on tehty sellaisen optimistisen ajatuksen mukaan että Visa lyhenee nyt loppuvuoden aikana nopeasti.

Tässä kuussa sain myös säästettyä rahaa, joten kulutus on vedetty kyllä hyvin niukaksi. Mutta se palkitsee. Vuoden lopussa kolkutellaan kuuden tonnin rajaa ja valmistaudutaan uudelle tuhatluvulle.

Urakka jatkuu.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Oletko valmis velattomuuteen? - "Tulisi se lottovoitto niin..."

Niin... Mitä?

Monella velkaisella ihmisellä on varmasti käynyt mielessä, että jos lottovoitto tai joku muu mystinen rahapalkinto kohdalle osuisi, muuttuisi elämä kertaheitolla paremmaksi. Kun velat kuittaantuisivat, tulisi heti parempi olla.

Uskallan väittää että näin ei ole asianlaita. Kuten aiemminkin olen pohtinut, velkaantuneen ihmisen lainanmaksuun liittyy paljon muutakin kuin tilisiirtoja omalta tililtä velkojille. Kyseessä on kasvamisprosessi joka on yhtä yksilöllinen kuin henkilö joka tuota prosessia käy läpi.

Velkaantumiseen liittyy aina tarina. Velkaantumista on monenlaista, on oikeasti ihmisiä joilla on taloudellisesti vaikeaa täysin itsestä riippumattomista syistä. Kuitenkin varsin monessa tilanteessa omalla suhtautumisella on ollut ainakin velkaantumista edesauttava vaikutus jos ei sitä suoranaisesti aiheuttava. Tämä olisikin hyvä ottaa lähtökohdaksi, nimittäin jos velkaantuminen on seurausta jostakin, poistuuko syy kun velkaa ei enää ole?

Ei.

Ihmisen täytyy tarkastella itseään tässä hetkessä, niitä asioita jotka pitävät velkaa yllä. Sitten alkaa työskentelemään niiden asioiden parissa. On päästävä syytasolle että seurausta ei enää voisi tulla.

Suureellisen filosofiseksi ei välttämättä tarvitse lähteä, uskon että ihan keittiöpsykologialla pääsee pitkälle. Ihminen voi vaikkapa ymmärtää että hamuaa kymmeniä vaatekertoja siksi että lapsena oli kateellinen kavereille, kun itse joutui tyytymään sisarusten vuosikertavaatteisiin. Tai että oma ylpeys ei anna tilaa kieltäytyä ravintolaillallisista varakkaampien ystävien kanssa. Onpa moni ottanut liian suuren asuntolainan vain koska halusi uuden suuren talon, joka vaati siihen verrattavan elämäntyylin autoineen ja designhuonekaluineen. Ainakin omasta mielestään. Kulisseja sitten pidetään yllä koska on vaikea perääntyä niistä valinnoista mitä joskus on tehnyt.

Järkitason ymmärrys ei riitä syyn tavoittamiseen, siihen vaaditaan tunnetason kohtaaminen. Kun näin käy, se kolahtaa, osuu ja uppoaa, tulee ahaa -elämys. (Omasta Ahaa-elämyksestä julkaisin oman kirjoituksen samaan aikaan kuin tämän.)

Sitten voi alkaa muutoksen toteuttamisen. Hyvä uutinen tässä vaiheessa on se, että lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen on olemassa lukemattomia neuvoja joiden avulla tuota muutosta voidaan läpikäydä. Tämä velkablogi toimii kirjoittajan yhtenä väylänä ja boostaajana omassa henkilökohtaisessa muutoksessa. Vaikka se esittelee muutoksen kulkua, on se aivan yhtä tärkeä väline kuin esimerkiksi neuvo, joka kehottaa listaamaan kaikki velat paperille maksuerineen. Eli asioiden kirjoittaminen virtuaaliin on itselleni yksi väline muutoksessa, ei vain asioiden seurantaa.

Jos lottovoitto tulee ennen tunnetason kohtaamista, on enemmän kuin todennäköistä että velkaiseen ihmiseen jäänyt syy aiheuttaa uudelleenvelkaantumisen ennen pitkää. Tämän vuoksi velattomuuteen pitää olla valmis jo ennen kuin on velaton!

Ahaa! -elämys menneisyydestä

Koin jokin aika sitten mietiskellessä voimakkaan elämyksen. Mieleen sattui yhtäkkiä oivallus siitä, miksi olen tehnyt joitain isoja impulsiivisia ostoksia vuosien aikana. Näille ostoksille on kaikille yhteistä se, että ne edustavat kodin tekniikkaa. En ole hifistelijä, kyse ei ole hienoista kotiteattereista ja sellaisista, pikemmin nykyään yleisistä laitteista kuten tietokoneesta ja televisiota, pelikonsolista ja sen sellaisista.

Muistan nuoruudestani sellaisen asian, että äitini lupasi vuodesta toiseen hienoja ja kivoja asioita. Oma televisio, oma tietokone, pelikonsoli. Aina sain muutamaa kuukautta ennen syntymäpäivääni kuulla mitä suurempaa saisin. Voi sitä iloa! Tietokonetta ei joka taloudessa edes ollutkaan, ja monessa kodissa televisio oli vain olohuoneessa, ei suinkaan joka ipanan makkarissa. Tai ainakaan meillä ei ollut. Joka tapauksessa, yhtään ainoaa asiaa en koskaan saanut mitä luvattiin. Se tuntui vuosi vuodelta pahemmalta.

Olen melko varma että nämä lupaukset olen tavallaan itse lunastanut, vaikka rahaa ei olisi ollutkaan. Alitajuisesti olen antanut itselleni lopulta kokemuksen että sainkin jotakin kivaa ja hyödyllistä.

Tätä kulutuskäyttäytymistä en ole milloinkaan vienyt äärirajoille asti. Kerrallaan on ollut maksettavana korkeintaan yksi laite. Kuitenkin tuo yksi on ollut aina sellainen mihin ei olisi ollut varaa. Tunne mikä hankintoihin on liittynyt on olllut voimakas - mutta vain siihen asti kun tavara on saapunut. Suurempi mukavuus on ollut odottaminen kun tilaus on tehty ja tavara tuloillaan. Ehkä siksi että olen tiennyt että tavara oikeasti saapuu, kun aiemmin olin oikeastaan tiennyt että luvattuja asioita ei tule.

Pieni mutta suuri Ahaa! Vain yksi osatekijä kokonaisuudessa, silti henkilökohtaisesti tärkeä.

Mikä on sinun Ahaa! -hetkesi?

Tämä teksti on yhteydessä samaan aikaan julkaistuun "Oletko valmis velattomuuteen?" -tekstiin.

perjantai 15. marraskuuta 2013

Haasteen välietapilla

Tavoitteiden täyttäminen on joiltain osin päässyt hyvään vauhtiin. Osa ratkeaa tässä kahden viikon aikana, osa ei ole alkanutkaan.

Tavaroiden poistamisessa olen edistynyt mukavasti. Sadasta tavarasta viisi on lähtenyt hyväntekeväisyyteen:

1. Vauvapeitto
2. Muumikuosinen pussilakana
3. Toppahousut
4. Ulkohousut
5. Talvitakki

Roinaa on löytynyt, ja vielä on suurin osa kaapeista penkomatta. Nämä kuitenkin jo heitetty pois:

6. Rikkinäinen moppi
7. Pilalle kutistunut villapaita
8. 2 rikkinäistä seinävalaisinta
9. Rikkinäinen kattovalaisin
10. Vanha aurinkorasva + muita purnukkoja
11. Muovailuvahan jämät
12. Vanhoilla yhteystiedoilla olevia käyntikortteja n. 300kpl!!
13. Lautapeli josta puuttui suurin osa osista.
14. Kahden kattolampun lasikuvut (eri kuin aiemmin mainittu kattovalaisin) lasinkeräykseen
15. Rikkoontunut kahvipannu ja lasiastia lasinkeräykseen
16. Päiväysvanhoja mausteita ja kuivaelintarvikkeita (öhh.. vanhin oli avaamaton maissivellipaketti, joka on hankittu muksun ollessa ehkä puolivuotias. Päiväys syyskuussa 2009..Oli niin korkealla ja hyllyn takaosassa, en ollut nähnyt koko pakettia varmaan tuon 2009 jälkeen.)
17. Kynäteline ja muistilappupidike

Tämä on aina hauskaa kun laittaa tarpeetonta pois. Tässäkin kävi jo niin, että kun antaa pois saa uutta tilalle. Olen pohtinut että lapselle pitäisi saada isompi sänky. No, menin kylään paikkaan jossa oli sängynvaihto myös menossa. Pieneksi jäänyt oli eteisessä odottamassa varastoon kantoa. Sänky oli meidän tarpeeseen sopiva, ja koska tuossa toisessa perheessä ei enää tarvetta kuulemma lapsen sängylle tule tulevaisuudessa, sain viedä sängyn mukanani. Ilmaiseksi. Riemun päivä!

Ruokabudjetti pissii. Kaksi kauppareissua on tehnyt 38,41€ loven jo nyt kokonaisbudjettiin. Lisäksi mieliteko oli niin suuri että käytin toisen kahdesta roskaruoka-ateriasta jo nyt. Ensi viikonlopun pikkujoulumätöistä puolet on nautittu jo etukäteen, höh.

Lisätyötä tuli vähäsen lisää, yhteensä sitä on sovittuna 180€ edestä.

Joululahjoja en ole listannut, enkä kyllä ostanutkaan.

Jouluvalo-ostoksilla kävin. En selvinnyt kahdella kympillä. Osin siksi että toimimattomia valoja oli enemmän kuin muistinkaan, osin siksi että huomasin valokaupoilla että meikäläisellä ei ole mitään käsitystä niiden hinnoista! Miellyttävään tunnelmaan pääseminen olisi vaatinut enemmänkin ostoksia, mutta en vain viitsinyt käyttää niin valtavasti rahaa. Yhteissumma ostoksille oli 31,50€.
Kun kerroin asiasta tutulleni, hän oli enemmän kuin iloinen lahjoittaessaan omia vanhoja (lue; viime vuonna ostettuja) valokoristeitaan uuteen kotiin! Viiden kympin valot ja viritelmät, ilmaiseksi. Toisen romu on toisen aarre! Näillä mennään taas moooonta vuotta.

Tankannut en vielä ole, en myöskään hakenut polttopuita.


Säästötilanne - marraskuu

Marraskuun säästöt on tehty, näin uskoisin.

Tuota Nordnetin tarjousta olisi vielä viikko jäljellä. Tällä hetkellä en usko että Twitteriä, tai mitään muutakaan, ostaisin lisää mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Osakekurssit heilahtelevat ja tietysti se pitää ottaa huomioon säästöjä listatessa.

Kävin tänään ostamassa 100€ arvoisen osuuden S-ryhmän eräästä osuuskaupasta. Tämäkin oli sikäli spontaani teko että olin Prismassa muilla asioilla ja huomasin käveleväni S-Pankin toimipisteeseen. Onhan tätä mietiskelty jo pari kuukautta, nyt sitten laitoin vauhtiin tuonkin.

Nordnetin säästötilille siirsin 75€. Siellä saldo on nyt yhteensä 556€, joista säästötilin puolella 125€.

Marraskuussa plussaa tulisi tällä matikalla 175€, jos osakkeen heilahtelu jätetään huomioimatta.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Marrashaaste

Debbie T / Deb T blogista en shoppaa kirjoitti haasteestaan marraskuulle ja pyysi ottamaan osaa. Minä ilmoitin ottavani. Ajatuksena tehdä tiukka mutta toteuttamiskelpoinen suunnitelma.

Tämäntyyppiset haasteet ovat itselle monelta kantilta arkipäivää, kun säästökeinot ja tiukka ruokabudjetti jne. on otettu jo aikaa sitten käyttöön. Kuitenkin AINA sitä lipsuu joistain asioista, ja aina voi tehokkaammin toteuttaa vyönkiristystä.

Oma marrashaasteeni tulee olemaan seuraavanlainen: Vaikka olen säännöllisesti tyhjännyt varastoa ja kaappeja, löytyy omakotitalosta ihan varmasti pois heitettävää tavaraa ja paljon. Koska itse käytän yleensä muiden vanhoja tavaroita loppuun asti, suurin osa lienee elämänkaarensa päässä olevaa lajittelukelvotonta, oikeaa romua. Yritetään löytää jotakin muutakin.
100 tavaraa löytäköön tiensä muualle. Näistä vähintään 20 kierrätykseen / lähetystorille tai huutikseen.

Säästämiskeinona haastan itseni hakemaan sukulaisen mökiltä ilmaista polttopuuta. Peräkärry löytyy, tarvitsee vain nähdä vaiva puut hakeakseen. Varaava takka säästää sähköä tehokkaammin kun siinä on puuta mitä polttaa, heh.. Vielä ei muista kuinka kylmä talvella voikaan tulla ja vaikka puuta nyt vielä löytyy, se kyllä loppuu jossakin vaiheessa. Nyt kun mökkitie vielä on kulkukelpoinen, sinne kannattaa mennä.

Roskaruokaa saan hakea kaksi kertaa loppukuun aikana. Kaksien pikkujoulujen dagen efter -sapuskat.

Ruokabudjetti 110€ sis. em. roskaruoat. Vähemmälläkin menisi, mutta tässä viime päivien aikana kaikki kaapit on kaluttu loppuun kun olen ollut käymättä kaupassa. Täytyy siis ostaa aivan perusaineksiakin. Katsotaan, tietysti hyvä jos voi nipistää tuosta summasta jotakin.

Bensaan 30€. Tästä ei pitäisi harmaita hiuksia tulla, sen verran pieniruokainen auto on, enkä ole mökkireissun lisäksi suurempia ajelemassa. Tällä hetkellä tankki on puolessa.

Lisätyötä 150€ arvosta. Tämä oli melko helppo, sillä kirjoittamista seuraavana päivänä (kirjoitin tekstin valmiiksi ja jätin odottamaan viikon puoliväliä) sovin lisätyötä 145€ arvosta. Luvut bruttopalkkaa.

Teen joululahjoista listauksen, mutta en osta mitään ennen joulukuuta. Itse asiassa olen jo aiemmin pari lahjaa ostanut. Kartoittaminen tulee helpottamaan varsinaista ostamaan lähtemistä, ja pelkästään ostamisen vuoksi ei hankita yhtään ainoaa lahjaa.

Jouluvalohankintoihin 20€. Tulee ajankohtaiseksi kohtapuoliin laittaa jouluvaloja ja -koristeita. Valot kuitenkin laitetaan aiemmin. Olen mennyt muilta saaduilla valoilla monta, monta vuotta. En muista varmasti menikö viime vuonna joitakin valoja rikki. Jos jotakin täytyy uusia, yritän tehdä sen halvalla.


lauantai 9. marraskuuta 2013

Tekisi mieli opiskella

Haluaisin lisätä ammattitaitoani. Työni on sellaista, missä erilaisen lisäkoulutuksen kirjo on melko laaja. Ongelmana on koulutusmäärärahat, joita ei ole.

Meillä töissä koulutukset menevät niin, että työnantajani järjestää yhteistyössä tiettyjen koulutustahojen kanssa suurimman osan täydennyskoulutuskursseista. Silloin tällöin koulutusilmoituksia tulee ns. "hyväksytyiltä" tahoilta. On kuitenkin mahdollista hakeutua itse eri tahojen järjestämiin koulutuksiin. Jos hyvä säkä käy, voi tällaiseen ulkopuoliseen koulutukseen jopa päästä työnantajan maksamana.

Mielessä olisi monen tyyppistä koulutusta mihin haluaisin, suurin osa ns. listojen ulkopuolelta. Olen melko varma että työnantaja ei näitä tule edes miettimään (tässä taloustilanteessa), sillä kouluttavat tahot eivät ole niitä varsinaisia yhteistyökumppaneita.
Joku aika sitten luin liiton lehdestä, että olisi mahdollista hakea SAK:n kulttuuriapurahoja. Kansan Sivistysrahastossa on laaja haku ja apurahojen haku alkanut 1.11., johon voi laittaa monenlaista apurahahakemusta menemään. Hakemus lähtikin esimiehen suositteluilla.

Kokeilen nyt kepillä jäätä, jos kävisi niin hienosti että jonkunlaisen avustuksen saisin. Voisin ensi vuoden puolella käydä jonkun kivan koulutuksen ja laajentaa näkemystäni ja osaamistani. Koulutukset eivät ole sikäli spesifejä, että voisin hyödyntää niitä ainoastaan työssäni, vaan saisin kelpo työkaluja kaikkeen tekemääni. Mm. opetustyössäni (jota osaksi teen lisähommina) hyötyisin suuresti lisäkurssituksesta.
Omasta takaa minun ei ole mahdollista ainakaan ensi vuonna hakeutua kursseille, jotka vaatisivat hotelliyöpymisiä toisissa kaupungeissa suolaisen kurssimaksun lisäksi. Apurahan turvin tämä olisi enemmän kuin mahdollista. Nyt kun hakemus on laitettu, yritän olla ajattelematta ja odottamatta liikoja. Sieltä kyllä ilmoittavat jos kohdille napsahtaa.

torstai 7. marraskuuta 2013

Osakekauppaa

Suunnitelmat on tehty muutettaviksi.

Tässä kuussa olin ajatellut sijoittavani jonkun verran rahaa S-ryhmän osuuksiin.
Tänään kuitenkin luin Nordnetin lähettämän sähköpostin, jossa oli tarjous johon tartuin.

Nordnetin asiakkaiden on mahdollisuus tehdä marraskuun 21. päivä asti (tai jotain sinnepäin) ilmaiseksi merkintöjä kolmeen sosiaalisen median osakkeeseen. Nämä kolme ovat

Twitter
Facebook
LinkedIn.

Tarjous on Twitterin listautumisen kunniaksi, ja noin kaksi viikkoa voimassa. Säästötilinihän ohjasin tuonne koska säilyttämismaksuja tmv. siellä ei mene. Sama koskee osakesalkkua, ja nyt kun merkintäkään ei maksanut mitään noihin edellämainittuihin osakkeisiin, päätin ennakkoajatuksistani huolimatta tehdä tällaisen tempauksen.
Twitteriä ostin melkein koko säästösummalla.

Loppuvuoden aikana saan uudelleen käteissäästön tuonne viidensadan tuntumaan.

tiistai 5. marraskuuta 2013

Positiivisuus on hyödyke

Deb T ottikin kantaa edelliseen kirjoitukseen, jossa vähän kerroin että yritän ottaa asiat positiivisesti. Positiivinen ajattelu ja visualisoiminen onkin oikeasti aika iso voimavara. Tämä blogi ei käsittele tuota aihetta vaikka itselle läheinen onkin, joten ei lähdetä sitä sen pienemmäksi pilkkomaan.

Kuitenkin haluan kertoa, että tänään oli tullut viesti verkkopankkiin:

Palvelumaksu oli tosiaan veloitettu sen 0,75€ vuoksi, MUTTA he tekisivät  poikkeuksen ja palauttaisivat rahan tililleni.
Näin oli tapahtunutkin.

Oli mukava lähteä hyväntuulisena tekemään mukavaa lisätyötä (joka ei edelleenkään tunnu työltä), ja hommat valmiiksi saatuani saada hyvää palautetta, ja vielä soitto toisesta paikasta toisen hauskalta tuntuvan lisätyön tekemiseen. Näin.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Negatiivisuus on turhake

Edellisen kirjoituksen höyryämisen mielentila on tasaantunut. Yritän elää elämääni näkemällä kaiken mahdollisimman positiivisessa valossa. Siispä, tässä hetken aikaa asiaa pohdittuani, totean että on aivan sama minkä vuoksi vielä palvelumaksuja meni. Sen sijaan totean niin vilpittömästi kuin pystyn (pieni pilke silmäkulmassa kuitenkin), että olen kiitollinen koko siitä mahdollisuuksien ripakopallisesta mitä käyttölaina 1 elämässäni edusti. Ihan oikeasti sen olemassaolo kyllä pelasti pari kertaa täpärästä paikasta, vaikka se johtikin aina lainan limiitin maksittamiseen.
Kiitos Käyttölaina 1:lle että sain sitä käyttää, kiitos että sain sen maksaa pois.

Kiitän myös Visan velkaa, jonne jo viikonlopun aikana tein marraskuun lyhennyksen.

Tiesittekö että mitä enemmän on valmis antamaan, sen enemmän on valmis ottamaan vastaan. Puolen vuoden aikana on konkretisoitunut se, että kun nöyrtyy faktalle että velkaraha ei ole koskaan omaa rahaa ollutkaan (vrt. sananlasku velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettassa.), ja sitä maksaa mahdollisimman rivakasti pois, sujuu tavallinen taloudenpitokin jotenkin kepeämmin. Tämä tietenkin on moniulotteinen juttu, mutta kohdallani on käynyt niin että hyväksyessäni omasta rahavirrasta vaadittavan melko ison uoman velkojen maksuun, on rahavirtaan tullut yllättäviäkin uusia lasku-uomia jotka ovat pitäneet virtani voimissaan. Sitten on voinut lisätä velanmaksun vuolautta, ja taas on tullut päävirtaan lisää uutta. Yllätyin kun laskin tuloni viime kuukausien ajalta, ne olivat suuremmat mitä yleensä jollain tietyllä puolivuotisajanjaksolla tarkasteltuna.

Olen vakuuttunut, että jos suhtautumiseni velanhoitoon olisi kielteinen, ellei se olisi kypsynyt aikaansa, en olisi päässyt tähän pisteeseen. Olen tainnut jossain kirjoittaakin, että raha itsessään ei ole hyvää tai pahaa, sillä se on vain rahaa. Me teemme sillä mitä teemme, luomme omaa todellisuuttamme.

Oma luomistyöni jatkuu, kohti velattomuutta.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Säästöpossun lihottamisesta vertaislainaamalla

Voisi olla aika kertoa tämän hetken tilannetta tuosta vertaislainauksesta. Vaikuttaa siltä, että säästämisen tai sijoittamisen välineenä vertaislainaus on kovin kehno.

Olen siis laittanut www.lainaaja.fi- palveluun yhteensä 150€ rahaa. Näitä rahoja olen lainannut eri lainoihin hajautetusti. Tänään oli tullut myöhässä olevia suorituksia maksuun, mutta edelleen kolme erää on rästissä. Yksi on kuukauden, kaksi kolmisen viikkoa. Tuosta kuukauden myöhässä olevasta rästistä seuraavan erän eräpäivä oli toissapäivänä, mutta palvelu odottaa pari päivää pankkisiirtojen vuoksi ennen kuin erän status muuttuu myöhässä olevaksi. Kuitenkin, jos ensimmäistä erää ei ole maksettu takaisin, ei tarvitse odotella kovin nopeasti tuon toisenkaan erän saamista.

Odotukset omien takaisin saamiseksi eivät ole hääppöiset. Moni lainan saanut on varmasti vähintään kaunistellut tilannettaan. Maksuvaraa ei oikeasti ole vaikka ovatkin toisin sanoneet. Tai sitten takaisinmaksu ei vain kiinnosta.

Palvelusta rästit lähtevät aikanaan perintään. Harmi lainansaajien puolesta. Muutaman sadan euron laina, jonka olisi erissä voinut maksaa takaisin, muuttuu äkkiä puolet suuremmaksi könttäsummaksi.

Tämän päivän takaisinmaksetuista lainoista tuli kuitenkin sen verran rahaa että saatoin osallistua jälleen uuden lainan rahoittamiseen. Mennään nyt tällä tiellä kun on kerran aloitettu, pidän rahoja menetettyinä joka tapauksessa.

Lainaaja.fi on muutenkin aika hiljainen nyt, verrattuna loppukesään. Hakemuksia on paljon vähemmän, samoin kai lainoittajia. Ehkä vertaislainaus on kaiken kaikkiaan huono idea tai sitten kaksi kilpailevaa yritystä vievät asiakkaat. Mene ja tiedä.

Lue myös:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...