lauantai 22. helmikuuta 2014

Mietitkö lisätöitä? Tässä 5 käytännön vinkkiä ennen töiden aloittamista!

Koska lisätyö ja -ansiot ovat yksi blogin aihepiirejä, ajattelin kirjoittaa sanasen sen käytännön puolesta. Aiemmissa teemapostauksissa kirjoitin siitä minkälaisia töitä tai hommia voi viritellä lisätulojen aikaansaamiseksi, nyt mietitään hetki sitä mitä pitää ottaa huomioon kun lisätöitä on.

Kuva Alexander Stein


1. Palkkatyöläinen
 Jos olet palkkatöissä, varmista työnantajasi käytännöt koskien lisätyötä. Jotkut työnantajat vaativat sivutoimiluvan täyttämisen, etenkin jos teet oman alasi töitä muualla. Tämä on normaali käytäntö ja lähinnä se tarkoittaa sitä että et käytä työnantajaltasi saamaasi osaamista hyödyksi toiselle työnantajalle / käytä työntantajan aikaa tekemällä töitä toiselle.
Itselläni on sivutoimilupa (joka oli ilmoitusluontoinen asia sillä en käytä omaa työaikaani hoitaakseni muita töitä) vaikka en tee täysin samaa työtä muualle, aiemmin tein samaan alaan kuuluvaa keikkatyötä mutta en enää. Toisaalta, jos olet töissä ravintola-alalla ja teet keikkahommaa mainostoimistolle, et varmaankaan ole tilivelvollinen edes ilmoitusluontoisesti jos teet kakkostyön vapaa-ajallasi.

2. Työtön / opiskelija
Nykyään työtön työnhakija saa tehdä 300€ edestä töitä kuukausittain ilman että se vaikuttaa työttömuuskorvauksiin. Tässä on syytä ottaa huomioon että mahdollisiin asumistukeen tai muihin tukiin kaikella lisätulolla voi olla vaikutusta.
Opiskelija voi tietysti tehdä työtä ja vielä lisätyötäkin, mutta ehdottoman tärkeää on pitää huoli että tulorajat eivät täyty. Itselläni on kirpeitä muistoja tähän liittyen ja voin sanoa että on ärsyttävää maksaa opintotukia Kelalle takaisin.

3. Verotus
Työstä saatu tulo on veronalaista tuloa. Suurin osa tavallisista töistä on helppoa kauraa mitä tulee verotukseen. Työ tehdään verokortilla, työnantaja hoitaa verot palkasta jne. Osa lisätulon lähteistä on kuitenkin sellaisia joissa verojen huomioon ottaminen tulee hoitaa itse (mm. suurin osa blogituloista). Kaikki sellainen tulo josta ei automaattisesti makseta veroja vaan saat tulot bruttona, olet velvollinen ilmoittamaan verottajalle. Tämä tehdään vuosittain keväällä palautettavassa veroilmoituksessa. Lisätulot ilmoitetaan kohtaan "muut tulot" tai miten se siellä nyt onkaan. Tämä ei ole ollenkaan monimutkaista kun tekee yhden pienen muutoksen normituloihin: Maksa säännöllisistä tuloistasi vähän suurempaa veroprosenttia kuin mitä se olisi ilman lisätuloja. Tämä on siitä turvallinen ja hyvä keino, että lisätulot jotka tulevat sinulle bruttona saat tavallaan pitää kokonaan kun maksat niistä verot jo normituloistasi. Lisäksi, jos lisätulosi jäävätkin vuositasolla pienemmiksi kuin mihin veroprosentin nostossa varauduit, saat ylisuorituksen lopullisessa verotuksessa veronpalautuksena takaisin.

4. Kakkos- kolmos- ja nelostyöt
Jos jonain vuonna teet useampaan kuin kahteen (en ole varma määrästä) paikkaan töitä ja tarvit niihin verokortin, saat seuraavan vuoden verokortiksi freelancer-verokortin. Tämä eroaa tavallisesta verokortista siinä että sen peruskortin ja lisätulokortin sijaan saat vain yhden kortin josta otat tarvittavan määrän kopioita. Freelancetuloissa ei ole veroprosenttien porrastuksia vaan saat yhden kortin, yhden veroprosentin ja sinun tehtäväsi on pitää huoli siitä että tuo prosentti riittää.
Itselläni on tullut freelancekortti veroprosentilla X. Päätyöhöni annoin tuosta yhden kopion ja laitoin mukaan viestin että työtä voi verottaa pari pinnaa suuremmalla prosentilla. Toiseen paikkaan laitoin viestin että verottakaa kortissa olevalla määrällä +10€. Kahteen paikkaan laitoin kortin sellaisenaan ja tänä vuonna meni yksi palkka ilman verokorttia eli 60% verotuksen mukaan.
Pitkin vuotta ynnäilen eri paikoista saamieni palkkatodistusten mukaan saamiani tuloja, maksamiani veroja ja tarkistan verokorttipalvelussa että maksettujen verojen määrä ei jää liian alhaiseksi, itse asiassa pyrin maksamaan liikaa että saan loppuvuodeksi otettua ns. nollakortin.

5. Sekatyöläinen edustaa itsensä lisäksi kaikkia työnantajiaan
Lisätöiden tekijät pääsevät sisään parhaimmillaan useaan erilaiseen työympäristöön ja -porukkaan. Se on hieno asia, kunhan pitää maalaisjärjen mukana. Olen todella monesti saanut kuulla erilaisia kyselyjä työpaikoista joissa olen ollut ekstraamassa tai säännöllisemmin lisätöitä tekemässä. Toisten työolot kiinnostavat. On tärkeä pohdinnan paikka siinä, mitä lähtemään puhumaan missäkin! Työpaikkojen kahvipöytäkeskustelut kuuluvat sinne, niiden ei ole määrä jatkua seuraavan työpaikan kahvipöydässä. Monilla aloilla yksi työn mahdollistava tai sen estävä tekijä on viidakkorumpu. Sana kulkee saman alan yrittäjien / työnantajien kesken, ja hyvin työstään suoriutunut ja mallikkaasti edustanut voi saada yllättäviäkin tarjouksia ihan vain sillä perusteella miten on menestynyt muissa töissään. Työn laadun lisäksi se miten puhuu muista merkitsee paljon. Omalla käytökselläni olen oman itseni mittari mutta myös niiden, joille teen töitä! (Potentiaalinen) työnantaja voi ajatella että "Juku, tuo Veli on tehnyt tuollakin tuollaista työtä, voisikohan se tehdä meilläkin...?".
Olen saanut työtarjouksia suoraan työnantajilta (joita en ole koskaan lähestynytkään) sillä perusteella että olen tehnyt vastaavia hommia muualla. Sana kulkee. Tänään lisätyössä tapaamani ihminen voi olla vuoden päästä perustanut oman vastaavan yrityksen ja tarvitsee sinne tekijän, ja soittaa minulle. Toisaalta, jos kerron likaisimmat juorut ja salaisuudet toisten työpaikkojen olosuhteista ja työntekijöistä, kaivan itseni lisäksi kuoppaa myös työnantajille. "Ai, Veli kertoi että siellä on niin kamalaa. Ei taidetakaan enää tehdä heidän kanssaan yhteistyötä".
Jokaista elettään ei tietenkään pidä alkaa varomaan, riittää että on oma itsensä. Ja halukas tekemään lisätöitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! Bottispämmäyksen vuoksi muutin asetuksia niin että vähän täytyy nähdä vaivaa kommentoidakseen.

Lue myös:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...