torstai 27. elokuuta 2015

Avataas asioita

Tämänkin kuvan meditoi todeksi iosphere.

Ja nyt hävettää - paljon. Vaikka ei ole tarvetta. Mutta sellainen on luonteeni enkä sille mitään voi. Jos jotain lupaan niin on tylsää että ei voi sitä pitää. Tänä vuonna ei tekstiä ole tullut juuri mitään. Maaliskuulla ajattelin että homma jatkuu mutta sitten kävi se perinteinen, "Life happened". Höh. 

Nykytilanne vuodenvaihteeseen verrattuna on muuttunut. Monellakin tapaa.

Hups keikkaa vaan ja muuttui työpaikka, muuttui perhetilanne, ihmissuhdetilanne, muuttui koti, muuttui auto, melkein voisi sanoa että kaikki.

Työkuvioiden vaihdos olikin tiedossa ja siitä ehdin mainita. Tämä vaikutti siten että palkkapäivän muuttuessa eri kohtaan kuukautta, muutin lainojen lyhennyksen päivää. Myöhemmin kevättalvella työkuviot muuttuivat siten että valtaosa lisätyöstä jäi tekemättä, aika ja energia ei yksinkertaisesti enää riittänyt. En ole tai ollut loppuunpalanut vaan kuormittunut muista syistä. Jokainen varmasti tietää sen tunteen kun aikaa ei vain löydy kaikkeen siihen mitä haluaisi tehdä.

Perhetilanne otti ja muuttui siten että olen nykyään yksinhuoltaja kokopäiväisesti. Aiemmin kuvio oli hieman erilainen ja se mahdollisti ajoittain runsaankin lisätyön tekemisen. Sekä kirjoittamisen. Tämä tilanne on sen verran henkilökohtainen että en halua puida sitä sen enempää. Blogin tauon, myös sen jatkumisen kannalta on tärkeää ymmärtää miten paljon tämä muutos on vaikuttanut sekä ajankäytöllisesti että taloudellisesti kirjoittajan elämään. Enemmän kotona olemista, enemmän tietyntyyppisiä menoja, vähemmän lisätyötä ja tuloja. Ymmärtänette mitä haen takaa.

Ihmissuhdetilanteiden muuttuminen toi oman suolansa tähän sekametelisoppaan. Lisääntynyt ajankäyttö muussa kuin omien asioideni puimisessa vei (ja vie) aikaa muuhun kuin tietokoneella istumiseen. Tähän on myös liittynyt kulkemista melko paljon eri kaupunkien välillä.

Kotiasia on ollut tapetilla joulukuusta lähtien. Muutin vuokra-asuntoon tarkoituksena laittaa omistusasunto myyntiin. Koska asiat tapahtuvat monesti rykelmissä ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, menee tarina kodin osalta lyhyesti näin: Kun kaikki aika ja energia kuluu tärkeimpien perustarpeiden tyydyttämiseen (ruokaa, suojaa, turvallisuuden tunne) pienen perheen täysin uudenlaisessa tilanteessa, jäävät melkein kaikki muut asiat toissijaiseksi. Myöskin omistusasuntokuvio jäi leijumaan pitkäksi aikaa. Aivan liian pitkäksi. Nyt ollaan onneksi sellaisessa hetkessä että voimme vain odottaa että omistuskämppä on myyty. Jotenkin uskaltaisin toivoa että alkusyksyn aikana tilanne olisi selvä ja asuntolaina historiaa.

Vuoden ensimmäinen puolisko on ollut fiasko mitä tulee autoihin. Olen tainnut kehuskella kuinka vähällä olen päässyt autojen kanssa. No tänä vuonna näin ei ole asian laita. Vanhaan autooni tuli kuin ilkeilläkseen pienen ajan sisällä useampi kuluja aiheuttanut ongelma. Lopuksi ilmeni tarve auton vaihdolle. Uuden auton tuli olla sen verran luotettava menopeli että sillä uskaltaa ajaa pitkää matkaa, muut elämäntilanteen muutokset kun sitä vaativat. Uusi auto tarkoitti autolainan ottamista. Se ei riittänyt vaan kiesi osoitti "sisäänajoajan" jälkeen monenlaista tuunauksen tarvetta. Kuluja, kuluja.. Ei yhtään kiva.

Kevät ja kesä on mennyt tavallaan tietynlaisessa sumussa. Arki on palannut meikäläisen elämään siinä mielessä rytinällä että sitä on vain menty päivästä toiseen kuten aiemminkin, mutta olen menettänyt sen tietynlaisen tietoisuuden taloudellisista pyrkimyksistäni jonka olen opetellut blogin elinkaaren aikana. Tai menettää on ehkä voimakas sana mutta selkeästi jotain hämärtymistä on ollut. Ehkä alitajuisestikin olen vältellyt talouteni täikammalla läpikäymistä koska olen tiedostanut että nyt ei ihan niin hohdokkaasti mennä kuin mikä oli tilanne vuodenvaihteessa.

Voin sanoa että oli kova paikka tulla jatkamaan tätä. Tuntuu kuin olisin pettänyt ne ihmiset jotka ovat matkaani seuranneet. Ennen kaikkea kuitenkin itseni. Se on vain tunne, enkä olisi kyennyt näissä olosuhteissa yhtään sen parempaan kuin missä tilanteessa olen nyt. Tänään sain vihdoin sen hokauselämyksen että se on todella vain tunne ja on turha hävetä koska olen kuitenkin parhaan näkemykseni mukaan kussakin tilanteessa toiminut.

Mitä siis kuuluu Velille sekä veloille ja säästöilleni nyt? No, kuuluu. Molempia on. Velkaa enemmän kuin säästöjä. Tilanne täysin uusi ja erilainen kuin koskaan aiemmin blogin elämän aikana.

Jos tämä toimisi nyt uuden kirjoittamisen alkuna. Terapiana ja persiille potkijana tämä on aiemminkin toiminut, miksei nytkin. Ahaaelämyksiä ja toisten näkemyksiä myös kovasti kaipaan.
Nykyhetkestä ja lähitulevaisuudesta kohta lisää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! Bottispämmäyksen vuoksi muutin asetuksia niin että vähän täytyy nähdä vaivaa kommentoidakseen.

Lue myös:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...