perjantai 6. kesäkuuta 2014

Velkatsunami (Debt Tsunami)

Opintolainaan liittyvän kirjoituksen kommenteissa tuli tänään kysymys joka kirvoitti tekemään tämän postauksen. Olin ajatellut tätä jossain vaiheessa tehdä ja nyt sain siihen sopivan motivaattorin. Kommentissa kysyttiin sitä, kannattaako maksaa matalakorkoista opintolainaa nopeasti pois jos samalla rahalla voisi saada sijoitettuna velan korkoja suurempaa tuottoa.

Velkojen lumipallottamisesta eli snowballingista ja (säästämisen/velanmaksun) lumihiutaleista eli snowflakeista onkin ollut aiemmin puhetta. Snowballing on noussut esiin esimerkiksi täällä ja snowflaket täällä. Lumipallo ansainnee ihan oman nimikoidun kirjoituksen, ehkä hyvinkin pian.

Kuva Luigi Diamanti


Debt Tsunami eli vapaasti suomennettuna velkahyökyaalto on periaatteeltaan samantyylinen kuin lumipallotus. Tarkoitus on tuhota velka mahdollisimman nopeasti pois. Toteutus onkin sitten eri asia.

Tsunamista nousee useimmille mieleen sekä Aasian Tapaninpäivän 2004 koko maailmaa järkyttänyt onnettomuus. Osalle tuoreempi Fukushiman onnettomuuteen johtanut maanjäristys ja hyökyaalto on se mielikuva mikä sanasta tulee. Tähän velkatsunami perustuukin; tunnepitoisuuteen.

Siinä missä velkojen lumipallotus pyrkii nopeaan tulokseen velkojien määrää pienentämällä ja motivaatioboostia antamalla, tsunami pyrkii samaan lopputulokseen kohdentamalla toimet sinne minkä tunnepitoisuus on suurin.

Pähkinäkuoressa tsunamivelanmaksu menee niin että kaikkiin velkoihin maksetaan minimilyhennykset. Siihen velkaan minkä kokee ärsyttävimmäksi, kamalimmaksi tai vaikkapa talouttaan eniten uhkaavaksi panostetaan kaikki ylimääräinen raha minkä vain saa irrotettua.

Omassa tilanteessani asia näkyy siten että olen kohta enää opintovelkainen (asuntolainaa ei huomioida tässä). Opintolainoissa on matalat korot. Maksuaikataulu on pitkä ja lyhennyssumma pieni. Erityisesti nyt matalan koron aikana omassa opintolainassani kuukausittainen korko on monen silmissä olematon. Matematiikka sanoo että häviän jos maksan opintolainaa sen sijaan että sijoittaisin samat rahat sillä sijoitusten tuotto-odotus on varovastikin arvioiden suurempi kuin pieni lainan korko.

Miksi sitten haluan kuitenkin maksaa opintolainan nopeammin pois?

Sen tunnepitoisuuden vuoksi. Minulle merkitsee enemmän se että olen vailla velkaa kuin se että olisin ehtinyt pari vuotta kerätä sijoitusten korkoja. Tietysi sekään ei täysin pidä paikkaansa että valintani olisi joko-tai. Samalla kun maksan velkojani suureen tahtiin olen aloittanut säästämisen. S-Pankin rahastoihin menee kuukausittain rahaa, 52 viikon säästöhaaste tuo kuluvan vuoden aikana 1378€ Nordnetin rahastoihin, todennäköisesti laitan osaa siihen uuteen Superrahastoon josta on parin viime viikon aikana paljon hehkutettu ympäri nettiä. Olen ostanut ja tulen vuoden aikana ostamaan lisää S-ryhmän osuuksia joissa on erittäin hyvä korko. En siis menetä täysin korkoa korolle -efektiä sillä siemenet ovat jo itämässä.

Lisäksi koen olevani sidottu menneisyyteen niin kauan kuin siitä konkreettisesti maksan. Opintolainasta vapautuminen tulee vapauttamaan itseni menneestä jotta voin keskittyä tähän hetkeen ja myös tulevaan.

Fiilikseen perustuva toiminta ei aina talouteen liittyvissä asoissa ole se paras tapa toimia, mutta mielestäni tämä on täysin pätevä lähestymistapa kun miettii omaa tilannettaan ja niitä keinoja kuinka lähteä talouttaan järjestelemään.


Oletko sinä toiminut matematiikan vastaisesti säästämisessä tai velanmaksussa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! Bottispämmäyksen vuoksi muutin asetuksia niin että vähän täytyy nähdä vaivaa kommentoidakseen.

Lue myös:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...